Kaupunkien susformaatiolla luodaan kestävää yhteiskuntaa

Nykyisen maailmanlaajuisen monikriisin aikana tulevaisuuden näkymät näyttävät entistä epävarmemmilta. Ympäristökriisit lisääntyvät nopeasti. Maailman talousfoorumin viimeisimmän ”Global Risks Report” -raportin mukaan kymmenen vuoden kuluttua seitsemän vakavinta maailmanlaajuista riskiä liittyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen.

Monikriisi aiheuttaa merkittäviä haasteita kaupungeille ympäri maailmaa, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen, luonnonkatastrofien ja sään ääri-ilmiöiden, biologisen monimuotoisuuden häviämisen ja ekosysteemien romahtamisen, laajamittaisen tahattoman muuttoliikkeen, luonnonvarakriisien sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden heikkenemisen ja yhteiskunnallisen polarisoitumisen näkökulmista. Kaupungeilla on eittämättä merkittävä rooli kriisien ratkaisemisessa, koska ne ovat alueidensa taloudellisia moottoreita ja niissä asuu suurin osa ihmisistä. Kaupungeissa tehtävät päätökset ja ratkaisut vaikuttavat samanaikaisesti sekä kaupungin omaan elinvoimaisuuteen ja asukkaiden elämänlaatuun että koko maailman tulevaisuuteen. Koska kriisit ovat monimutkaisia, samanaikaisia ja niitä ratkaisevilla toimenpiteillä voi olla keskinäisiä negatiivisia ristikkäisvaikutuksia, kriisien ratkaisu vaatii kokonaisvaltaista otetta – toiminnan kokonaismuovaamista kestäväksi – toisin sanoen susformaatiota.

Susformaatio on toiminnan kokonaismuovaamista kestäväksi

Susformaatio, eli kestävyystransformaatio, on aktiivista muutostyötä, joka kohdistuu organisaation ytimeen ja ratkaisee yhteiskuntamme suurimpia haasteita. Modernit organisaatiot luovat susformaation avulla rakenteita, palveluita ja tuotteita, jotka mahdollistavat kestävän kasvun. Tämä tarkoittaa, että organisaatiot voivat menestyä samalla, kun edistävät kestävää kehitystä. Siksi susformaatio on aikamme suurin mahdollisuus – 14 miljardin euron mahdollisuus – niille, jotka ovat valmiita ymmärtämään ja ratkaisemaan haasteiden monimutkaisuuden.

Susformaatiosta on toistaiseksi keskusteltu erityisesti yritystoiminnan näkökulmasta. Susformaatiossa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse koko yhteiskunnan kestävyystransformaatiosta – muutoksesta kohti kestävää elämää. Kaupungeilla on siinä tärkeä rooli.

Onnistuneen uudistuksen toteuttaminen edellyttää ennakointia ja johtajuutta. Kaupungin kehityksen suunta on määriteltävä uudelleen, ja siksi tarvitaan perustavanlaatuista muutosta strategiaan, toimintamalleihin ja toimenpiteisiin. Muutokset eivät tapahdu vain kaupunkiorganisaatiossa, vaan systeemisellä tasolla, vaikuttaen kaupungin verkostoihin ja sidosryhmiin.

Askel 1: kaupunkistrategian susformaatio

Ensimmäinen askel kaupunkien susformaatiopolulla on kaupunkistrategian susformaatio, eli kestävän kehityksen tuominen strategian lähtökohdaksi. Kaupungin valtuustokausittain määrittämä strategia on suunnitelma, jossa kaupunki määrittelee tavoitteet valtuustokaudelle sekä toimet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Strategiassa kaupungit visioivat tulevaisuutta sekä sitä minkälaisen tulevaisuuden ne haluavat luoda. Saavutettava vaikutus muodostuu suoraan strategiassa tehdyistä valinnoista. Kaupunkistrategian susformaatio onkin lähtökohtainen edellytys kokonaisvaltaisen kestävyystransformaation toteuttamiseksi.

Askel 2: kaupunkien susformaatio käytännön toimintana

Kun susformaatio on huomioitu strategiassa, on seuraava askel kaupungin toimintamallien ja toimenpiteiden susformoiminen. Tähän on kolme erilaista keinoluokkaa, joista kaksi ensimmäistä ovat kaupungin suoraa omaa toimintaa ja kolmas kaupungin epäsuorasti mahdollistamaa toimintaa. Alla esitellään jokainen keinoluokka sekä havainnollistavia esimerkkejä.

Uudet valmiiksi kestävät toiminnat ja palvelut: kaupunki kehittää uudenlaisia palveluita, jotka ovat alusta saakka kestäviä. Esimerkiksi Kööpenhaminassa on kaupunginosakohtaisia ilmasto- ja osallisuusasiantuntijoita, jotka edistävät eri kaupunginosien ihmisten ja kaupungin välistä vuoropuhelua ilmastotoimien hyväksyttävyyden edistämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Nykyisten toimintojen ja palveluiden susformoiminen: kaupunki tarkastelee nykyisiä toimintojaan ja palveluitaan sekä muuttaa niitä kestäväksi. Esimerkiksi kaupungin omilla työmailla, toiminnoissa ja kiinteistöissä minimoidaan resurssien käyttö.

Kaupungin verkoston ja yhteistyökumppanuuksien susformoiminen. Tässä luokassa kaupungeilla on vain epäsuoria vaikutusmahdollisuuksia, jolloin vaikuttaminen on haastavinta. Toisaalta potentiaali on suurinta, koska kaupungeilla on valtavat verkostot. Tässä keinoluokassa kaupungin toimenpiteet susformaation edistämiseksi voidaan jakaa kolmeen alaluokkaan:

Kaupungin omistamat organisaatiot: kaupunki voi käyttää toimivaltaansa omistamiensa yhtiöiden susformoimiseen. Toisaalta nämä organisaatiot myös tukevat kaupungin susformoitumista, esimerkiksi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kaupungin omistaman energiayhtiön hiilineutraaliustoimet ovat hyvä esimerkki toimenpiteestä.

Sopivan toimintaympäristön luominen kestävän liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Kaupunki voi omilla osaajillaan ja palveluillaan edistää yritysten ja muiden toimijoiden mahdollisuuksia kestävän liiketoiminnan toteuttamiseen, mm. hankintakriteereillä tai kaavoittamalla vihreän siirtymän tontteja.

Innovatiivisiin projekteihin osallistuminen. Kaupunki voi osallistua aktiivisesti uudenlaisia ratkaisuja tai toimintatapoja edistäviin projekteihin, esimerkiksi kulutusperusteisten päästöjen laskemiseen ja toimenpiteiden tunnistamiseen. Ajan kanssa innovatiivisista projekteista tulee kaupungille uusia valmiiksi kestäviä toimintoja ja palveluita.  

Askel 3: susformaation johtaminen

Susformaation toteutumisessa johtamisjärjestelmät ja arjen johtaminen ovat ratkaisevan tärkeitä. Johtamisella varmistetaan, että kestävän kehityksen periaatteet integroituvat kaupunkiorganisaation arjen toimintoihin. Olennaista kaupungin susformoimisessa on toteuttaa muutos henkilöstön kanssa yhdessä, mitata ja viestiä tuloksista sekä jatkuvasti kehittää toimintaa.

Susformaatiotyötä ei tarvitse aloittaa tyhjästä, sillä edelläkävijäkaupungit ovat jo hyödyntäneet erilaisia kokonaisvaltaisen kestävä kehityksen malleja susformaatiopolkunsa aloittamiseksi. Tällaiset mallit, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030) tai ekonomisti Kate Raworthin ja C40-kaupunkiverkoston kehittämä donitsitalous-malli kaupungeille auttavat työssä alkuun tunnistamalla valmiiksi potentiaalisia tavoitteita ja keskittymiskohteita.

Mitä seuraavaksi?

Seuraavat kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2025, jonka jälkeen kaupungit tekevät uusivat strategiansa. Useissa kaupungeissa valmistelevat työt ovat jo käynnissä. Kaupunkien susformaatio on välttämätön Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Uusien kaupunkistrategioiden myötä onkin erinomainen mahdollisuus ottaa kestävä kehitys kaupunkien toiminnan lähtökohdaksi. Sen tekeminen tukee kaupunkeja niitä kohtaavien monimuotoisten kriisien ratkaisemisessa. Samalla se varmistaa, että kaupunkikehityksen suunta on kohti taloudellisesti tuottavia kaupunkeja, jotka tarjoavat asukkaille parempaa elämänlaatua ja pysyvät toiminnallaan maapallon ekologisten rajojen sisäpuolella.