Takaisin 6.3.2020

Päästövähennykset ja viihtyvyys kulkevat kunnissa käsikädessä

Päästövähennykset ja viihtyvyys kulkevat käsi kädessä

Kaupungit ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä päästövähennykset vaativat ratkaisuja esimerkiksi julkisten rakennusten lämmitykseen ja liikenteen energialähteisiin. Tehtävää kuntasektorilla vielä riittää, mutta kunnianhimoiseen hiilineutraaliustavoitteeseen pyrkiminen tuo paljon etuja niin kaupungille itselleen, elinkeinoelämälle kuin kuntalaisillekin.

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi helmikuussa laskemansa ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille vuosille 2005–2017. Aineistosta voi tarkastaa oman asuinkuntansa tilanteen päästövähennysten osalta. Päästöt nimittäin vaihtelevat merkittävästi riippuen asuinpaikasta.

Ilahduttavaa on, että tarkastelujaksolla ilmastopäästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa. Toisaalta päästövähennysten määrät vaihtelevat paljon kunnittain ja keskimäärin ilmastopäästöt vähenivät vain 15 prosenttia. Tämä on vain murto-osa potentiaalista. Tehtävää kuntasektorilla on vielä reilusti.

Päästövähennykset ja hiilineutraaliuden tavoittelu tuo monenlaisia etuja

Hiilineutraaliuden tavoittelu ja sitä edistäviin toimenpiteisiin investoiminen luo kunnalle kasvua ja jatkuvuutta sekä kiihdyttää uusien innovaatioiden ja palveluiden syntyä ja käyttöönottoa. Hiilineutraalius luo myös hyvän pohjan kaupungin imagolle ja tarinalle. Hyvin suunnitellut investoinnit hiilineutraaliuteen vähentävät kaupungin omia operatiivisia kustannuksia, kun esimerkiksi julkisen kiinteistökannan elinkaarikustannukset pienenevät.

Myös kuntalaiset hyötyvät hiilineutraaliuden tavoittelusta. Hiilineutraali kaupunki on terveellinen ja viihtyisä. Siellä asukkailla on mahdollisuus elää ilmastoystävällistä elämää. Tämä on koko ajan kasvavassa ilmastohuolessa monelle ihmiselle ja perheelle entistä tärkeämpää.

Matkalla kohti hiilineutraalia kuntaa

SYKEn laskenta-aineisto osoittaa, että kunnat ovat hyvin eri vaiheessa hiilineutraaliuden tavoittelussa. Kaikki lähtee kaupungin johdon strategisesta päätöksestä panostaa hiilineutraaliuteen (mikäli asuinkunnallasi ei ole hiilineutraaliustavoitetta, ota yhteyttä kaupunginvaltuutettuusi ja pyydä häntä viemään asiaa eteenpäin). Seuraavaksi selvitetään kunnan hiilijalanjälki, eli se mistä päästöt nykyisellään syntyvät. Esimerkiksi SYKEn aineisto toimii tässä hyvänä pohjana. Seuraava askel on määritellä vaihtoehdot päästöjen vähentämiseen. Tässä yhteydessä on hyvä myös pohtia ilmastoon liittyvät riskit ja niihin sopeutuminen.

Toimenpiteiden investointi- ja elinkaarikustannukset laskemalla voidaan toimenpiteet priorisoida siten, että vaikuttavimmat ja elinkaarikustannuksiltaan edullisimmat toimet toteutetaan ensin. Näiden pohjalta rakennetaan kunnan tiekartta, jossa on suunniteltu ja aikataulutettu taloudellisesti realistiset toimenpiteet hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi. Vaikeimmin vähennettäville päästöille luodaan kompensointisuunnitelma. Tiekartan rakentamisen rinnalla viestitään kuntalaisille, yrityksille ja muille sidosryhmille tavoitteet, hyödyt ja vaikutukset sekä sitoutetaan tärkeimmät sidosryhmät yhteisen tavoitteen taakse. Viestintään kuuluu perustellun näkemyksen luominen ilmastotoimien hyödyistä kaupungin vetovoimaan, elinvoimaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Gaian Carbonless-prosessi auttaa kuntia hiilineutraaliuden tavoittelun kaikissa vaiheissa

Gaian laaja hiilineutraaliuden osaaminen on koottu prosessiksi, jonka kautta Gaian asiantuntijat voivat auttaa kuntia missä tahansa hiilineutraaliuden tavoittelun vaiheissa ja johtaa prosessia kohti hiilineutraaliutta. Missä tahansa vaiheessa prosessia voit olla yhteydessä asiantuntijoihimme. 

Lue lisää kestävästä ja elinvoimaisesta kaupunkikehityksestä: Kestävä kaupunkikehitys | Gaia.fi

Kuva: Helsingin kaupunki

Kestävä liiketoiminta, Ilmastoystävälliset innovaatiot ja niiden kaupallistaminen, Energia- ja resurssitehokkuus, Uusiutuva energia, Kiertotalous, Verkostojohtaminen, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, EU- ja muut julkiset rahoitusinstrumentit.

suvi.hakamies@gaia.fi
+358503311495

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Ilmaston lämpenemistä hillitsevä kierto- ja jakamistalous kasvaa nopeimmin kaupungeissa Baltic Offshore Wind -ekosysteemi aikoo puolittaa merituulivoiman perustus- ja huoltokustannukset