Neljä näkökulmaa, joilla järjestelmällisesti vähentää kaupunkien kulutusperusteisia scope 3 -päästöjä

Jopa 85 prosenttia kaupungeissa kulutettuihin tuotteisiin ja palveluihin liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä syntyy kaupunkien rajojen ulkopuolella, kun tuotteet valmistetaan muualla. Nämä päästöt ovat kokoluokaltaan merkittäviä, mutta niiden järjestelmälliseen vähentämiseen on ei ole vielä juurikaan keskitytty kaupunkien ilmastotyössä. Gaian Carbon Neutral Cities Alliancelle (CNCA) valmistelemassa kaupunkien kulutusperusteisten päästöjen toimintamallissa scope 3 -päästöt nostettiin keskiöön.

Kaupungit ovat avainasemassa ilmastohaasteiden ratkaisemisessa. Kulutusperusteisten scope 3 -päästöjen vähentäminen on usein koettu kaupunkien osalta haastavaksi, vaikka kaupunkien työkalupakista löytyykin useita erilaisia keinoja niiden vähentämiseen. Gaian luomassa toimintamallissa korostui neljä näkökulmaa, jotka tulisi huomioida päästövähennystoimia suunnitellessa.

Neljä huomioitavaa näkökulmaa kulutusperusteisten päästöjen vähentämiseksi

• toimintaympäristö: mistä kulutusluokista (tuotteista ja palveluista) suurin osa kaupungin kulutusperusteisista päästöistä syntyy? Kuka tuottaa päästöjä eniten?

• kulutusluokkien elinkaari: missä vaiheessa elinkaarta valittujen kulutusluokkien päästöt syntyvät? Mihin arvoketjun kohtaan kaupunki voi erityisesti vaikuttaa?

• sidosryhmäyhteistyö: miten tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa päästöjen vähentämiseksi? Miten kaupunki huomioi oikeudenmukaisuuden päästövähennystoimenpiteissään?

• kaupungin eri vaikutuskeinot: millä eri tavoin kaupunki voi pyrkiä vähentämään kulutusperusteisia päästöjään? Minkälaisiin toimenpiteisiin kaupunki haluaa keskittyä?

Esittelemme seuraavaksi näkökulmia ja vastauksia näihin kysymyksiin.

Toimintaympäristö: mistä kulutusluokista (tuotteista ja palveluista) suurin osa kaupungin kulutusperusteisista päästöistä syntyy? Kuka tuottaa päästöjä eniten?

Suunnatakseen päästövähennystoimenpiteensä kaikkein merkittävimpiin kulutusluokkiin tulisi kaupungin ymmärtää mistä kulutusluokista päästöt pääasiassa syntyvät. Tieto saadaan kulutusperusteisten päästöjen inventaariolla, jossa voidaan tunnistaa sekä eniten päästöjä aiheuttavat kulutusluokat että kaupunginosat tai tulotasot. Ymmärtämällä toimintaympäristönsä voivat kaupungit suunnata toimenpiteensä kaikkein päästöintensiivisimpiin kulutusluokkiin ja kohderyhmiin. Esimerkiksi Sitran 1,5 asteen elämäntavat -selvityksessä tunnistettiin, että Suomessa keskivertoihmisen ruoankulutuksen hiilijalanjälki on suurempi kuin Japanissa, johtuen pääosin lihankulutuksen suuremmasta määrästä. Sen vuoksi kasvissyöntiin siirtymisen toimenpiteillä olisi Suomessa Japania merkittävämpi vaikutus keskivertoihmisen hiilijalanjälkeen. Päästöinventaarion toteuttaminen ei kuitenkaan ole pakollista; esimerkiksi resurssisyistä kaupunki voi myös keskittyä tutkimuksessa tunnistettuihin yksittäisiin päästöintensiivisiin kulutusluokkiin tai tuotteisiin, kuten elintarvikkeisiin ja lihaan.

Kulutusluokkien elinkaari: missä vaiheessa elinkaarta valittujen kulutusluokkien päästöt syntyvät? Mihin arvoketjun kohtaan kaupunki voi erityisesti vaikuttaa?

Toimintaympäristönsä tarkastelun myötä kaupungit ovat valmiimpia valitsemaan itselleen olennaisimmat kulutusluokat, joihin keskittyä päästöjen vähentämisessä.

Kulutusluokkien valinnassa ja sen jälkeen kaupungin tulisi arvioida mihin kohtaa elinkaarta toimenpiteet tulisi kohdistaa. Esimerkiksi Portlandin kaupungin ja Mulnomahin piirikunnan ilmastosuunnitelmassa havaittiin, että elintarvikkeiden osalta suurin osa päästöistä syntyy tuotantovaiheessa, kun taas elektroniikassa päästöintensiivisin osa elinkaarta on tuotteen käyttö. Tämä tieto auttoi ilmastosuunnitelmaa kohdistamaan toimenpiteensä elektroniikassa myös sähkön tuotantolähteisiin. Silti on toki hyvä ymmärtää, että kulutustuotteissa päästöt syntyvät pääosin tuotannosta, joka usein tapahtuu kaupungin rajojen ulkopuolella ja merkittävin paikka vaikuttaa päästöjen syntymiseen olisi tuotteen suunnittelussa ja valmistelussa. Toisin sanoen toimenpiteiden suunnittelussa kaupunkien tulee myös huomioida omat (usein rajalliset) vaikutusmahdollisuutensa kyseiseen elinkaaren kohtaan, esimerkiksi toisessa maassa tapahtuvaan tuotantoon.

Sidosryhmäyhteistyö: miten tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa päästöjen vähentämiseksi? Miten kaupunki huomioi oikeudenmukaisuuden päästövähennystoimenpiteissään?

Vaikuttavien ja kauaskantoisten ilmastotoimien kehittämiseksi kaupunkien tulisi tehdä yhteistyötä sidosryhmien, muun muassa yritysten, järjestöjen, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa. Yhteistyö mahdollistaa toimenpiteiden ja vastuiden jakamisen, jotta saavutetaan molemminpuolista hyötyä ja luodaan synergiaetuja nopean ja laajamittaisen edistyksen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi Amsterdamin kaupungin kiertotalousstrategiassa eri sidosryhmille määritellään roolit kulutusperusteisten päästöjen vähentämiseksi. Toisaalta yhteistyö haavoittuvien yhteisöjen kanssa varmistaa myös ilmasto-oikeudenmukaisuuden toteutumisen; sen, että haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen tarpeet huomioidaan toimenpiteiden suunnittelussa.

Kaupungin eri vaikutuskeinot: millä eri tavoin kaupunki voi pyrkiä vähentämään kulutusperusteisia päästöjään? Minkälaisiin toimenpiteisiin kaupunki haluaa keskittyä?

Kaupunkien toimenpiteet kulutusperusteisten päästöjen vähentämiseksi voidaan jakaa neljään luokkaan, jotka koostuvat sekä kannustavista että rajoittavista toimenpiteistä. Kaupungit voivat suunnitella toimenpiteensä eri luokkien yhdistelmistä ja siten luoda omiin tarpeisiinsa sopivimman ja vaikuttavimman toimenpidekokoelman.

• Rohkaiseminen: Kaupunki voi tukea kulutusperusteisia päästöjä vähentävän kulttuurin muodostumista jakamalla tietoa sekä järjestämällä koulutuksia ja kampanjoita kaupunkilaisille.

• Muutoksen mahdollistaminen: Kaupunki voi tarjota resursseja, esimerkiksi rahallista tukea tai asiantuntijoiden aikaa, erilaisille kulutusperusteisia päästöjä vähentäville projekteille ja tempauksille.

• Rajoitusten soveltaminen: Kaupunki voi soveltaa rajoituksia kaupunkisuunnittelun, raja-arvojen asettamisen tai yhteisten sitoumusten kautta kulutusperusteisten päästöjen vähentämiseksi.

• Edunvalvojana toimiminen: Kaupunki voi vaikuttaa lainsäädäntöelimiin ja markkinoihin, jotta niiden tekemät toimenpiteet tukisivat kulutusperusteisten päästöjen vähentämistä.

Kussakin luokassa on hyvät ja huonot puolensa. Tällä hetkellä useimmat kaupunkien toimenpiteet ovat keskittyneet rohkaisemiseen ja mahdollistamiseen, koska nämä toimenpideluokat ovat helpommin toteutettavia. Niillä ei kuitenkaan välttämättä ole merkittävintä vaikutusta kulutusperusteisten päästöjen vähentämiseen.

Toisaalta rajoitusten soveltaminen ja siten kaupunkilaisten käyttäytymiseen vaikuttaminen voi olla tehokkaampi keino. Rajoittavista toimista päättäessä tulee kuitenkin tarkasti arvioida päätösten vaikutuksia, päätökset voivat olla poliittisesti haastavia, niiden seuranta voi olla kallista, ja päätösvalta voi osin olla kansallisella- tai kansainvälisellä tasolla. Siksi useita luokkia yhdistelevillä toimenpidekokoelmilla on paras mahdollisuus saavuttaa asetettu tavoite.

Kulutusperusteisten scope 3 -päästöjen järjestelmällinen ja tehokas vähentäminen

Kaupungit ovat ymmärtäneet, että kulutusperusteisia päästöjä tulee vähentää laajamittaisesti. Nämä talkoot tulisi aloittaa kaupungin toimintaympäristöstään tunnistamista olennaisimmista kulutusluokista ja elinkaaren osista, joihin kaupungilla on vaikutusmahdollisuuksia. Päästövähennystoimenpiteiden tulisi olla kaikkia toimenpideluokkia yhdisteleviä sekä toteuttaa laajassa sidosryhmäyhteistyössä vaikutusten ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden takaamiseksi. Näillä keinoilla kaupungit voivat tehokkaasti ja järjestelmällisesti vähentää kulutusperusteisia päästöjään ja aikaansaada jopa globaalia vaikuttavuutta.

Ilmastolaki kaupunkien ja kuntien näkökulmasta: kehitystä tukevan ilmastosuunnitelman laatiminen | Gaia.fi
Kestävyyden monimutkaisuus hengästyttää – kuinka saada selkoa keskenään ristikkäisistä vaikutuksista? | Gaia.fi
Kaupunkien kulutusperusteiset päästöt: uusi toimintamalli järjestelmälliseksi päästöjen vähentämiseksi | Gaia.fi