Kestävyyden monimutkaisuus hengästyttää – kuinka saada selkoa keskenään ristikkäisistä vaikutuksista?

Harva pyrkii toiminnallaan edistämään haitallisten asioiden etenemistä. Kunnat ja yritykset valitessaan, mitä tekevät ja mitä jättävät tekemättä, toimivat parhaan tietonsa pohjalta viedäkseen eteenpäin asioita, jotka näkevät tavoittelemisen arvoisina. Voi kuitenkin käydä niin, että sinänsä hyvä toimi, jolla on positiivisia vaikutuksia tietyssä asiassa, johtaakin yllättäviin negatiivisiin vaikutuksiin jossain muualla. Tällaisia ristiin meneviä vaikutuksia kutsutaan ristikkäisvaikutuksiksi. Jotta päätösten seurauksia voidaan hallita, tulee ristiriidat, ja myös synergiat, tunnistaa ja arvioida.

Ristikkäisvaikutusten tunnistaminen ei kuitenkaan ole helppo tai yksinkertainen tehtävä. Sen vuoksi ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelma on tarttunut aiheeseen hankkeessa, jossa kunnat yhdessä Gaian ja Swecon kanssa kehittävät valmiuksiaan tunnistaa ja arvioida kestävyystoimiensa vaikutuksia.

Mitä syvemmälle vaikutusten arviointiin sukelletaan, sitä laajemmaksi verkoksi ristikkäisvaikutukset ja synergiat leviävät. Ilmiö on tuttu kestävyystyöstä yleensäkin: kestävyysasiat ovat monimutkaisia, ja usein ”kaikki liittyy kaikkeen”. Etenkin työssä, jossa pyritään huomioimaan sekä ympäristölliset, sosiaaliset että taloudelliset näkökulmat kestävyyteen, voi helposti hengästyä. Mistä aloittaa, ja mitä tehdä, kun ei voi saada kokonaisuutta koskaan lopullisesti valmiiksi?

Ristikkäisvaikutusten tunnistamiseen on monenlaisia keinoja

Mainio aloitusaskel kestävyystoimen vaikutusten hallintaan on tarkasteltavan toimenpiteen järkevä rajaaminen: kuinka laajaa toimea haluamme käsitellä? Arvioitavan toimenpiteen tulee olla tarpeeksi konkreettinen, jotta ristikkäisvaikutusten arviointi onnistuu parhaiten. Hankkeessa on käsitelty esimerkiksi tietyn alueen kehitykseen vaikuttamista, palveluyksiköiden sijoittamista ja tien varren niityttämistä.

Kestävyystoimien vaikutusten tunnistamiseen on käytössä jo monenlaisia erilaisia keinoja sisäisestä työstä sidosryhmäkuulemisiin ja kansallisten aineistojen hyödyntämiseen. Mitä laajemmin pystytään hyödyntämään erilaisia tunnistuskeinoja, sitä varmemmin saadaan kattava kuva mahdollisista vaikutuksista. Tässä korostuu myös poikkihallinnollisen työn merkitys: ristikkäisvaikutukset ulottuvat eri hallinnonaloille, ja yhdessä ne tunnistetaan varmemmin.

Parhaimmillaan vaikutuksista voi muodostaa selkeitä ketjuja ja verkkoja, joilla voi havainnollistaa, mitä päätetystä toimesta voi seurata.

Olennaisten vaikutusten tunnistaminen vie muutoksen alkulähteelle

Ristikkäisvaikutusten tapauksessakin lopulta olennaista on olennaisuus: mitkä asiat ovat juuri käsillä olevaan toimeen liittyen merkittävimmät, suurimmat tai hankalimmat vaikutukset, joita ei voi jättää huomiotta meidän kunnassamme? Ne ovat asioita, joista kannattaa aloittaa – ja samalla varmistaa, ettei tuota merkittävää haittaa muilla vaikutuksilla.

Olennaisten vaikutusten tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan vaikuttaa niihin asioihin, joilla voidaan saada aikaan todellista muutosta. Kuinka tätä tarkastelua sitten voi tehdä? Hankkeessamme olemme valmistelleet ja testanneet erilaisia työkaluja, joilla voidaan tunnistaa ja priorisoida vaikutuksia.

Oppeja ja neuvoja julkaistaan loppusyksyllä

Kun vaikutuksista on valittu olennaisimmat, on vaikutuksia pyrittävä konkretisoimaan, todentamaan ja mittaamaan. Tähän tarvitaan vaikutusten arviointia, jota hankkeessa käsitellään loppuvuoden ajan. Lisäksi perehdytään yhdessä kuntien kanssa tiedon viemiseen päätöksentekoon – kuinka varmistaa, että päätöksentekijöillä on käytössään tarvittava tieto toimen olennaisista vaikutuksista ennen etenemistä.

Tarkastelemalla monimutkaisia kestävyysvyyhtejä järjestelmällisesti eri näkökulmista ja valitsemalla, mihin tartutaan ensimmäisenä ja mihin vasta myöhemmin, pääsee työssä hyvin liikkeelle. Ratkaistavia kysymyksiä on paljon ja kestävyysongelmat voivat tuntua vuorelta, mutta sitkeällä etenemisellä työ alkaa kantaa hedelmää. Kuntien ja kaupunkien merkitys kestävyystyössä on valtava, ei vähiten siksi, että Suomen kunnilla on toimeenpanovalta moniin arjen kestävyysratkaisuihin liittyen. Hankkeessa on huomattu, että hyviä esimerkkejä löytyy jo, ja että kestävyystoimilla voidaan myös edistää monia muita tavoittelemisen arvoisia asioita, kuten viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Tueksi työhön julkaistaan loppuvuodesta työkirja, johon kootaan hankkeen aikana kerättyjä oppeja ja konkreettisia neuvoja.

Ympäristöministeriön Kestävät kaupungit -osahankkeessa arvioidaan kaupunkien ja kuntien toimenpiteiden ristikkäisvaikutuksia sosiaalisen ja kulttuurisen, taloudellisen sekä ympäristöllisen kestävyyden näkökulmista. Hankkeessa ovat mukana sparrattavina kuntina Lappeenranta, Oulu, Porvoo, Rovaniemi ja Vantaa.

Kaupunkien kulutusperusteiset päästöt: uusi toimintamalli järjestelmälliseksi päästöjen vähentämiseksi | Gaia.fi
Kuntien ja kaupunkien kestävyystoimien ristikkäisvaikutukset: parempaa päätöksentekoa ja suurempaa vaikuttavuutta | Gaia.fi
Ilmaston lämpenemistä hillitsevä kierto- ja jakamistalous kasvaa nopeimmin kaupungeissa | Gaia.fi