Takaisin 8.3.2023

Vihreä siirtymä vaatii rahoitusalalta oikeudenmukaisuuden tarkastelua

Usein kestävyyskriisin uskotaan ratkeavan teknologisella kehityksellä, jolla esimerkiksi päästöt voidaan saada kuriin. Tällä hetkellä rahoituksen nähdäänkin ohjautuvan kapealla kärjellä teknologiaratkaisuihin. Jotta vihreä siirtymä toteutuisi, teknologiset ratkaisut eivät yksinään kuitenkaan riitä. Ratkaisujen lisäksi toimien oikeudenmukaisuus on kriittinen tekijä siirtymän onnistumiselle.

Oikeudenmukaisella siirtymällä tarkoitetaan, että ilmastokestävään yhteiskuntaan siirryttäessä varmistetaan, että siirtymä on myös sosiaalisesti reilu kaikille. Oikeudenmukaisuus on ollut pinnalla esimerkiksi taannoisessa YK:n COP27-ilmastokokouksessa, jossa linjattiin loss and damage -rahastosta.

Oikeudenmukainen siirtymä kaikille, kaikkialla

Vihreä siirtymä tuo mukanaan mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen kehitykseen ja vaurastumiseen. Globaalisti valtioilla on erilaiset lähtökohdat tarttua näihin mahdollisuuksiin olemassa olevan infrastruktuurin, osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämisen kautta. Myöskään kansallisella tai paikallisella tasolla mahdollisuuksiin tarttumisen edellytykset eivät ole samat kaikille.

Oikeudenmukainen siirtymä pitää varmistaa yhteiskunnan eri tasoilla YK-areenoista ihmisten päivittäiseen arkeen. Siirtymän suunnitteluun osallistumisen pitää olla kaikille mahdollista. Eri ihmisryhmien ja toimijoiden tilanne pystytään parhaiten ottamaan huomioon, kun päätöksiä on tekemässä mahdollisimman monimuotoinen joukko. Tämä varmistaa myös toimien yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä.

Rahavirrat kohti oikeudenmukaista vihreää siirtymää

Muutos vaatii resursseja. Tämän vuoksi rahoitussektorilla on keskeinen rooli oikeudenmukaisen siirtymän mahdollistamisessa. Se osaltaan voi vaikuttaa siihen, miten vihreä ja miten oikeudenmukainen käsillä oleva siirtymä tulee olemaan. Rahoituskuilun vihreän siirtymän saavuttamisessa on arvioitu liikkuvan biljoonissa dollareissa – esimerkiksi YK on arvioinut, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen rahoituskuilu on yli neljä biljoonaa dollaria vuosittain. Julkisen rahoituksen avulla pystytään tukemaan alueita ja toimialoja, joihin vihreä siirtymä vaikuttaa eniten, kun työpaikat ja toimialat siirtyvät pois fossiilitaloudesta. Tähän pyrkii muun muassa Euroopan Unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Sosioekonomisten vaikutusten helpottamisen ohella rahoitusta suunnataan työllisyyttä tukeviin toimiin ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen.

Myös yksityisen sektorin sijoittajat ovat heränneet: ympäristö- ja sosiaaliset vaatimukset ohjaavat jo nyt osaa sijoituspäätöksistä.  Vihreät joukkovelkakirjalainat ovat tunnetuimpia instrumentteja, joita käytetään positiivisten ympäristövaikutusten saavuttamiseksi. Kehityksestä huolimatta rahoituskuilun kuromiseksi uusia rahoitusmuotoja ja etenkin yksityistä rahoitusta tarvitaan kipeästi lisää, jotta ilmastokriisi voidaan selättää. Jotta transitio olisi oikeudenmukainen ja kestävä, raha on kyettävä suuntamaan oikeudenmukaisella tavalla. Tämä edellyttää julkiselta sektorilta johtajuutta, selkeää lainsäädäntöä ja toimintaympäristön vakautta.

Ilmastobarometrin 2023 mukaan 72 % suomalaisista on sitä mieltä, että ilmastotoimilla on kiire. Lisäksi 79 % suomalaisista ajattelee, että ” Suomi voi parantaa kilpailukykyään satsaamalla uuteen osaamiseen ja ilmastoratkaisuihin” – ihmiset ovat valmiita muutokseen. COP27 osoitti, että myös yritykset ovat valmiita toimiin, mutta toivovat yhteisiä pelisääntöjä muutosten tasapuolisuuden varmistamiseksi. Nyt, kun otetaan odottamattomankin nopeita askelia kipeästi tarvitsemassamme vihreässä siirtymässä, täytyy oikeudenmukaisuus pitää tiukasti rahavirtojen suuntaamisen keskiössä. Vihreä siirtymä täytyy tehdä, ja se täytyy tehdä oikeudenmukaisesti.

Vihreä rahoitus puhuttaa, mutta älä anna hypen hämätä | Gaia.fi
Kestävä kasvu turvaa hyvinvoinnin tuleville sukupolville | Gaia.fi
Suomi voisi olla vihreän siirtymän muutosjohtaja – hyödynnämmekö mahdollisuuden? | Gaia.fi

Julkinen ja kuntasektori, Agenda 2030, Ilmastopolitiikka, Yhteiskunnallinen vaikuttavuus, Fasilitointi

matleena.moisio@gaia.fi
+358 505672816

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Biodiversiteetti ja sen kriittisyys yhdistää systeemitasolla tärkeiksi tunnistettuja tulevaisuusilmiöitä Energiaköyhyys Suomessa – onko sitä? Kestävyyden monimutkaisuus hengästyttää – kuinka saada selkoa keskenään ristikkäisistä vaikutuksista?

Strategiaprosessit & strategian implementointi, Ennakointi & skenaariotyö, Strateginen liiketoiminnan kehittäminen, Ekosysteemikehitys

millariia.wikman@gaia.fi
+358 443553616

Kestävät strategiat, markkinatutkimus, taloudellinen analyysi, sulautumiset ja yritysostot

johanna.tavia@gaia.fi
+358 40 673 0789