Takaisin 10.1.2023

Kestävä kasvu turvaa hyvinvoinnin tuleville sukupolville

Kestävä kasvu

Kasvava talous on mahdollistanut laajenevat hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Suomi kuitenkin velkaantuu poikkeuksellista tahtia samalla, kun talouskasvu hidastuu. Nykymuotoisen kasvun rajat tyssäävät myös maapallon kantokykyyn. Ainoastaan kestävä kasvu varmistaa sekä sosiaalisen että ekologisen hyvinvoinnin tulevaisuudessa.

Suomi tunnetaan maailman onnellisimpana maana, jossa sekä absoluuttinen elintaso että koettu elämänlaatu ovat nousseet kohisten viimeisten vuosikymmenien aikana. Kasvava talous on mahdollistanut laajenevan sosiaalipolitiikan, jolla on pyritty luomaan jokaiselle suomalaiselle tasavertaiset mahdollisuudet ja varmistamaan maamme kilpailukyky. Tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaaminen muuttuu kuitenkin yhä haastavammaksi.

Suomen julkisen talouden pysyvä tulojen ja menojen välinen epätasapaino uhkaa kääntää velkaantumisen hallitsemattomaksi. Valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen olevan noin neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli noin 10 miljardia euroa. Suomen ikärakenne tuo omat haasteensa hyvinvoinnin rahoittamiseen: Tilastokeskus toteaa, että 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa yli 500 000:lla seuraavan 50 vuoden aikana. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttamalla elinmahdollisuuksien kapeutumisella voi olla suuri ja ennakoimaton vaikutus ympäristön sekä yksilöiden hyvinvoinnille.

Suomi, onnellisten maa tänään ja huomenna

Toistaiseksi suomalainen hyvinvointikeskustelu on laajemmassa mittakaavassa sulkenut silmänsä ympäristökriisiltä, ylikulutuksen aiheuttamalta ekologiselta velalta ja näiden vaikutuksilta eriarvoisuuden lisääntymiseen. Se on lyhytnäköistä, jos haluamme varmistaa hyvinvoinnin jatkuvuuden myös tuleville sukupolville.

Hyvinvointivaltiollinen ja kohtuullisen elintason konteksti edellyttää laajempaa yhteistä uudelleenmäärittelyä, jossa yksilöiden hyvinvointi turvataan ekologisesti kestävällä tavalla, pohjoismaisen hyvinvointitradition mukaisesti. Hyvinvointimallimme ei ole syntynyt tyhjiössä, vaan julkisen vallankäytön periaatteen ohjaamana. Suomen kaltaisella pienellä valtiolla ei yksinkertaisesti ole varaa jättää ketään ulkopuolelle. Jokaista tarvitaan.

Talouskasvu on välttämätöntä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä

Nykyisessä väestörakenteessa sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää talouskasvua. Ennusteiden mukaan Suomen talouden kehitys jatkuu heikkona ja painuu lähes nollaan vuoden 2023 aikana. Pitkittyessään nollakasvu tarkoittaisi vähintään mittavia sopeuttamistoimenpiteitä, ellei koko nykyisen hyvinvointimallin alasajoa. Se olisi kallis hinta maksettavaksi, sillä hyvinvointimallimme on ollut merkittävä saavutus. 

Vastapainoksi myöskään kontrolloimaton talouskasvu ei automaattisesti tuota hyvinvointia. Lähtökohtana tulee olla kestävä kasvu. Jotta hyvinvointimme mahtuu yhden maapallon asettamiin rajoihin, edellyttää se kokonaisvaltaista taloudellisen sääntelyn ja resurssien kohdistamista vihreään siirtymään.

Susformaatio on uusi digitalisaatio ja kestävän kasvun avain

Miten Suomessa voidaan olla askeleen edellä ja tukea jo nyt ratkaisuja, jotka kantavat myös tulevaisuudessa? Ikääntyvän väestön ja hitaasti kasvavan talouden ei tarvitse merkitä Suomen siirtymistä Italian tai Kreikan kaltaiseen stagnaatiovaiheeseen. Kannustavana esimerkkinä voi käyttää MIT:n tutkija Daron Acemoglun data-aineistoa, jonka mukaan väestön ikääntyminen ei korreloi negatiivisen talouskasvun kanssa. Tutkimus osoittaa, että maat, jotka ikääntyvät nopeasti, ottavat myös nopeimmin käyttöön uusia, innovatiivisia ratkaisuja. 

Suomessa nopea muutos on ollut jo mahdollista digitalisaation osalta. Seuraava askel on ripeä susformaatio, jossa Suomella on yhtäläinen mahdollisuus olla tulevaisuuden kärkimaa. Lainsäädäntö asettaa muutostarpeen vähimmäisrajat, mutta suomalaisyrityksillä on muutoksessa paljon vähimmäisvaatimuksia kunnianhimoisempi rooli. Vastuullisuuden tulee olla liiketoiminnan johtamisen keskiössä. Vihreän siirtymän myötä syntyy uusia, merkittäviä ja kestäviä kasvuaihioita, jotka potentiaalisesti mahdollistavat myös hyvinvointimme tulevan rahoituspohjan. 

Tehtävämme on pitää huolta, ettei tämä muutos ole auttamattomasti liian hidas.

Lue lisää kestävästä kasvusta ja susformaatiosta:

Kuva: Helsinki Partners

Brändistrategia, markkinointi ja viestintä, digitaalinen palvelumuotoilu

tia.hallanoro@gaia.fi
0408263130

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Suomi voisi olla vihreän siirtymän muutosjohtaja – hyödynnämmekö mahdollisuuden?