Ilmastolaki kaupunkien ja kuntien näkökulmasta: kehitystä tukevan ilmastosuunnitelman laatiminen

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC painottaa viimeisimmässä raportissaan, että aikaikkuna globaalin lämpötilan nousun pitämiseksi alle puolentoista asteen on sulkeutumassa ja tässä tavoitteessa epäonnistuminen aiheuttaa dramaattisia muutoksia elinympäristössämme. Suomessa tuli heinäkuussa 2023 voimaan ilmastolaki, jolla Suomi pyrkii hiilineutraaliksi 2035.

Ilmastolaissa on kirjaus, jonka mukaan Suomen kaupunkien ja kuntien tulee laatia ilmastosuunnitelma, joka tukee kansallisen ilmastotavoitteen saavuttamista. Kaupunkien ja kuntien panosta hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen saavuttamisessa tarvitaan, sillä niiden on mm. maankäytöllä, rakentamisella ja energiantuotannolla mahdollista vaikuttaa merkittävästi ilmastopäästöjen vähenemiseen. Lisäksi kaupungit ja kunnat toimivat lähellä ihmisiä ja arkipäivän elämää, jolloin niiden roolia edistää kestävää elämäntapaa, mm. viestinnän kautta, ei sovi aliarvioida.

Miten kaupungit ja kunnat voisivat toteuttaa omaa kehitystään parhaiten tukevan ilmastosuunnitelman?

Suomessa on 309 kuntaa, jotka ovat asukas- ja elinkeinorakenteeltaan, sijainniltaan ja kehityspoluiltaan erilaisia. Siksi myös ilmastosuunnitelman päästövähennystavoitteet ja keskeiset toimenpiteet vaihtelevat kaupungeittain ja kunnittain. Ilmastolaki tarjoaakin kaupungeille ja kunnille vapauksia toteuttaa omannäköistään ilmastotyötä kansallisen 2035-tavoitteen kunnianhimon tason huomioiden; esimerkiksi ilmastosuunnitelman voi toteuttaa itsenäisesti tai yhdessä muiden alueen kaupunkien tai kuntien kanssa.

Kaupunkien ja kuntien on mahdollista saada rahoitusta ilmastosuunnitelmaan

Kaupunkien ja kuntien on mahdollista hakea ympäristöministeriöltä rahoitusta ilmastosuunnitelmansa valmisteluun. Avustus voi olla 100 % avustuskelpoisista kustannuksista, kuitenkin enintään 45 000 €. Mikäli useampi kaupunki tai kunta hakee rahoitusta, voi jokainen erikseen saada yllä mainitun summan. Huomioitavaa on, että avustusta jaetaan valtuustokauden 2021–2025 loppuun asti, vain kaupungeille ja kunnille, jotka eivät ole laatineet ilmastosuunnitelmaa tai joiden suunnitelma on vanhentunut.

Ilmastotyö osana kaupungin tai kunnan strategiaa

Ilmastolakiin on kirjattu, että valtuustokausittain päivitettävä ilmastosuunnitelma tulee sisällyttää kaupungin tai kunnan strategiaan sekä toimintasuunnitelmaa. Tämä tukee ilmastotyön johdonmukaistamista sisällyttämällä se strategiseen kehittämiseen. Luetaanhan muiden etujen, kuten kustannustehokkuuden, esimerkiksi energiatehokkuusinvestoinnit, rinnalle ilmastotyön ansioihin myös Suomessa viime aikoina kuullut vihreän siirtymän investoinnit.

Gaia on pitkään työskennellyt suomalaisten kaupunkien ja kuntien kanssa. Kokemuksemme mukaan strateginen ilmastotyö kaupungeissa ja kunnissa on tavoitteellista, johdonmukaista, fokusoitua ja jatkuvaa. Ilmastosuunnitelmassa tavoitteiden ja toimenpiteiden valitsemisessa kannattaakin keskittyä strategian kannalta olennaisimpaan luokkiin. Olennaisuutta määrittelee strategia, erityisesti toimenpiteiden vaikuttavuus strategian painopisteissä, mutta myös päästöintensiivisyys, kustannustehokkuus ja kaupunkien tai kuntien vaikutusmahdollisuudet kannattaa huomioida. Olennaisten toimenpiteiden valitsemisen myötä ilmastotyö ja strategia tukevat toisiaan ja kaupungin tai kunnan kehittymistä haluttuun suuntaan. Suunnitelmassa kannattaa myös muistaa käytäntöön vieminen, joten toimenpiteiden vastuuttaminen ja resursointi on kokemustemme mukaan välttämätöntä.

Toimintaympäristön ymmärrys, laadukas päästölaskenta ja -arviointi sekä sidosryhmäyhteistyö tärkeitä kaupungin tai kunnan kehitystä tukevassa ilmastosuunnitelmassa

Ilmastolain myötä Suomen ympäristökeskukselle (SYKE) muodostui lisätehtävä päivittää kuntakohtaisia päästötietoja sekä ylläpitää työkaluja, jotka tukevat ilmastosuunnitelman toteuttamista. Gaia on hyödyntänyt SYKE:n työkaluja useissa eri hankkeissa ja täydentänyt työkalujen tuloksia omalla asiantuntijuudellaan toimintaympäristöstä sekä päästölaskennasta ja -arvioinnista.

1. Toimintaympäristön, eli markkinoiden, regulaation ja trendien, ymmärrys tukee oikeiden kehityssuuntien arvioimista ilmastosuunnitelmassa esimerkiksi lämmityksen, sähköistymisen ja liikkumisen osalta.
2. Toisaalta vankka kokemus päästölaskennasta ja -arvioinnista varmistaa, että toimenpiteille määritellään oikeat suuruusluokat, riittävyys ja kustannukset.

Ilmastosuunnitelman toteuttaminen on yhteistyötä kaupungin tai kunnan ja sidosryhmien välillä. Ilmastolain mukaan ilmastosuunnitelmassa tuleekin huomioida sen vaikutukset asukkaisiin ja sidosryhmiin. Jotta ilmastotyöstä todella muodostuu johdonmukaista ja tehokasta, tulee kaupungin tai kunnan asukkaiden ja sidosryhmien ymmärtää sen tarkoitus, kokea se yhteiseksi asiaksi ja sitoutua siihen. Gaia on tämän yhteistyön asiantuntija ja osaa neuvoa kustanustehokkaan, realistisen ja vaikuttavan kaupunki- tai kuntayhteisön yhteisen ilmastosuunnitelman toteuttamisessa. 

Gaia toteuttaa vuosittain kymmeniä strategiaa tukevia ilmastosuunnitelmia- ja tiekarttoja. Gaialla on johtavaa osaamista tulevaisuuden trendien tarkasteluun, sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen, sekä päästökehityksen todentamiseen. Olemme tukeneet mm. Kirkkonummen kuntaa, sekä Hämeenlinnan ja Järvenpään kaupunkeja ilmastosuunnitelmien toteuttamisessa.

Kuntien ja kaupunkien kestävyystoimien ristikkäisvaikutukset: parempaa päätöksentekoa ja suurempaa vaikuttavuutta | Gaia.fi
Kaupunkien kulutusperusteiset päästöt: uusi toimintamalli järjestelmälliseksi päästöjen vähentämiseksi | Gaia.fi
Kestävyyden monimutkaisuus hengästyttää – kuinka saada selkoa keskenään ristikkäisistä vaikutuksista? | Gaia.fi
Hiilestä kiinni -kehittämishankkeiden arviointiin uusi vaikuttavuuspolkumalli | Gaia.fi