Takaisin 15.12.2023

COP28-ilmastokokous: Signaali fossiilisten polttoaineiden aikakauden päättymisestä

silhouette of crane

Keskiviikkona 13.12.2023 päättyneen- YK:n COP28-ilmastokokouksen lopputulosten kunnianhimon tasosta voidaan olla montaa mieltä. Yksi asia on kuitenkin varmaa. Kokous on vahva signaali maille, yrityksille ja sijoittajille siirtyä pois fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiantuotannosta ja sijoittaa uusiutuvan energian tuotantoon nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Maailma on jäämässä kauas 1,5 asteen tavoitteesta

Dubaissa pidetyssä YK:n 28. ilmastokokouksessa (COP28) nähtiin, kuinka maailman johtajat, yritykset ja kansalaisyhteiskunta etsivät keinoja kääntää ilmastopolitiikan vaarallinen suunta, joka on nykyennusteiden mukaan viemässä meitä 1,5 asteen tavoitteen sijaan kohti lähes 3 asteen globaalia lämpenemistä. Kokouksen maailmanlaajuisessa tilannekatsauksessa tarkasteltiin ensi kertaa sitä, mitä toimia on tehty, mihin niillä päästään ja mitä maiden tulisi tehdä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tulevaisuudessa. Tilannekatsauksen tulos ei yllätä: nykyiset toimenpiteet eivät riitä pysäyttämään ilmaston lämpenemistä Pariisin sopimuksen asettamiin tavoitteisiin ja olemme jäämässä kauas 1,5 asteen tavoitteesta.

Pariisin sopimuksen mukaisen viiden vuoden välein toteutettavan tilannekatsauksen tarkoituksena on evästää maiden päätöksentekoa ja uusien tavoitteiden ja toimien asettamista. Nyt laaditun ensimmäisen tilannekatsauksen onnistuminen mitataan lopulta siinä, kuinka vahvat tavoitteet maat asettavat vuoden 2024 loppuun mennessä vuodelle 2035. Katsauksen viesti päättäjille on kuitenkin selvä: tarvitaan vaikuttavia lisätoimia, ja nopeasti.

Fossiilisten polttoaineiden aikakauden loppu häämöttää

Eräässä maailman johtavista öljyvaltioista järjestetyssä kokouksessa katseet kääntyivät erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin ja toivottuun sopuun niistä luopumisesta. Ratkaisevaksi kysymykseksi muodostui fossiilisia polttoaineita koskeva muotoilu ja sen velvoittavuus. Puheenjohtajamaa onnistui neuvottelijana odotettua paremmin ja kokouksessa saavutettiin historiallinen sopu, jonka tuloksena YK:n päätöslauselmassa mainitaan ensimmäistä kertaa siirtymä pois fossiilisista polttoaineista. Aihetta juhlaan ei kuitenkaan ole sopimustekstien heikkojen muotoilujen ja velvoittavuuden puutteiden takia. Loppulauselman muotoilut ovatkin lähinnä kehotuksia (”call on parties to contribute”) eivätkä velvoita valtiota luopumaan fossiilisista polttoaineista. Lisäksi päätöslauselmaan sisällytettiin siirtymävaiheen polttoaineita koskeva viittaus, joka mahdollistaa maakaasun käytön siirtymävaiheessa kohti uusiutuvaa energiaa.

Enemmistö maita (ml. EU, Iso-Britannia, Australia etc.) ajoivat voimakkaasti fossiilisten polttoaineiden alasajoa ja vaikka vahvempia kirjauksia jäätiin kaipaamaan, kokousta voidaan kuitenkin pitää vahvana signaalina maille, yrityksille ja sijoittajille luopua fossiilienergiasta.

Energiasiirtymää tuettiin uusiutuvaa energiaa koskevilla päätöksillä

Fossiilista energiaa koskevien erimielisyyksien vastapainoksi mailla oli yhteisymmärrys uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäämisestä ja sen tärkeydestä. Kokouksessa 118 maata sitoutui kolminkertaistamaan uusiutuvan energian tuotantokapasiteettinsa vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tarkoittaisi uusiutuvan energian tuotantomäärän kasvua 20 % nykyisiin ennusteisiin nähden. Vaikka uusiutuvan energian määrä kasvaakin jo nykyisellään, tavoite vaatii merkittäviä investointeja ja ponnistuksia niin valtioilta, sijoittajilta kuin myös toimialalta.

Ensiaskeleet kohti rahoituksen tavoitteita

Kokouksen merkittäviin onnistumisiin kuului vahingonkorvausrahasto (Loss and Damage -rahasto), johon puheenjohtajamaa kertoi kokouksen avauspäivänä sijoittavansa 100 miljoonaa dollaria. Puheenjohtajamaan avaus edusti neuvottelujen tyypillisten jakolinjojen murtumista ja hengen nostatuksen myötä rahastoon saatiin kerättyä kahden viikon neuvottelujen aikana 700 miljoonaa dollaria. Vaikka kerätty summa kattaakin vain murto-osan tuhojen ennustetuista kustannuksista, edistystä rahoituksen keräämisessä voidaan pitää ensiaskeleena kohti oikeaa suuntaa.

Vahinkojen ja menetysten korvausrahaston ohella maat sitoutuivat myös muuhun ilmastorahoitukseen. Vaikka ilmastorahoitusta koskevaan 100 miljardin vuosittaiseen tavoitteeseen ei ole vielä kertaakaan päästy, tilannekatsaus on vuonna 2021 kerätyn rahoituksen (89,6 miljardia) johdosta optimistinen, että tavoite voitaisiin saavuttaa vuoden 2022 osalta. Ilmastorahoitus on lisäksi ensi vuoden COP29 -kokouksen keskeinen aihe, kun maat pyrkivät pääsemään sopuun uudesta kaikki maita koskevasta rahoitustavoitteesta vuodelle 2025.

Yritysyhteistyö

Valtioiden edustajien ohella COP28 -kokouksessa paikalla oli merkittävä yritysmaailman edustus. COP onkin noussut paikaksi, jossa ilmastotoimien perinteiset vastustajat haluavat, yrittävät ja onnistuvat pääsemään ratkaisijoiden joukkoon. Yritysedustajien vahva konsensus ilmastotoimien tarpeellisuudesta ja kunnianhimosta edustaakin uuden ajan ilmastopolitiikkaa, jossa kunnianhimoisia ratkaisuita haetaan yhdessä.  

Iso käsi yhteiskunnalle – yhteiskunnallinen kädenjälki todentaa toiminnan nettovaikutuksia | Gaia.fi
Vastuullisuuden strateginen johtaminen avaa mahdollisuudet liiketoimintahyödyille | Gaia.fi

Ympäristö- ja ilmastopolitiikka, kestävä liiketoiminta, päästölaskenta

iris.mantyla@gaia.fi
+358504429633

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Hiilimarkkinoilla tapahtuu nyt paljon: yritysten ilmastotavoitteet voisivat edistää Suomen ilmastotavoitteita

Hiilineutraalisuus, ilmastopolitiikka, kestävä rahoitus, kompensaatiomarkkinat, uusiutuva energia, kestävä liiketoiminta, kehitysyhteistyö

anna.laine@gaia.fi
+358505131260

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehityksestä keskusteltiin toimijoiden kesken toukokuussa Hiilimarkkinoilla tapahtuu nyt paljon: yritysten ilmastotavoitteet voisivat edistää Suomen ilmastotavoitteita Hiilestä kiinni -kehittämishankkeiden arviointiin uusi vaikuttavuuspolkumalli Pohjoismainen kiertotalouskehitys pohjaa rakennusalan muutokseen Vapaaehtoiset hiilimarkkinat: uusi opas kokoaa yhteen hyviä käytäntöjä

Vastuullinen liiketoiminta, hiilijalanjälki- ja elinkaarianalyysit, biotalous, vastuullinen sijoittaminen, turvallisuus ja riskienhallinta

julia.illman@gaia.fi
+358 44 533 5723

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Sopeutumisen jalo taito kirkastuu kriisien keskellä Ilmastolaki kaupunkien ja kuntien näkökulmasta: kehitystä tukevan ilmastosuunnitelman laatiminen IPCC: Viimeinen kuulutus 1,5C asteen junaan