Vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat kokeneet monta juonen käännettä viimeisen vuoden aikana. Gaian vetämän konsortion VIKKE-hankkeessa tarkastellaan hiilimarkkinoiden kehittyvää kansainvälistä viitekehystä ja sen vaikutuksia Suomelle. Toukokuussa hiilimarkkinoiden toimijoiden sidosryhmätilaisuudessa esiteltiin hankkeessa tunnistettuja markkinan mahdollisia kehityssuuntia ja kuultiin sidosryhmien näkemyksiä näihin.
Hiilimarkkinan käänteet ja sanasto ovat muuttumassa entistä monimutkaisemmaksi
Tilaisuudessa esiteltiin yhteensä kuusi kehityssuuntaa kolmessa kategoriassa: lyhyen aikavälin ilmastoväittämät, pitkän aikavälin ilmastoväittämät ja ilmastoyksiköiden tarjonnan kehitys. Jokaisen kehityssuunnan ajureita ja vaikutuksia markkinaan avattiin tilaisuudessa.
Lyhyen aikavälin ilmastoväittämiin liittyi peräti neljä kehityssuuntaa, mikä kertoo ehkä eniten markkinan epäselvyydestä ja joskus jopa ristiriitaisistakin ohjeistuksista. Näissä kehityssuunnissa hahmoteltiin, miten ilmastoyksiköiden kysyntä ja tarjonta muuttuisi, kun esimerkiksi tuotteiden hiilineutraaliusväittämät kielletään EU:n suunnalta tai jos markkina siirtyisikin enemmän kohti nk. ilmastotukiväittämiä (jossa yritys ei käytä yksiköitä kumoamaan tai kompensoimaan omia päästöjään).
Pitkällä aikavälillä nähtiin, että kehityssuuntana voisi olla nettonollatavoitteiden yleistyminen, kun taas yksiköiden tarjontaan liittyvässä kehityssuunnassa tarkasteltiin miten ilmastoyksiköiden ominaisuudet voivat jatkossa eriytyä. Nykyinen markkina, jossa yksiköt ovat verrannollisia ja niitä voidaan käyttää samalla tavoin, voi esimerkiksi EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehyksen myötä muuttua merkittävästi.
Kehityssuuntien nähtiin selkeyttävän nykyistä tilannetta
Sidosryhmien keskustelun perusteella moni koki kehityssuuntien kuvaukset selväksi, ja nähtiin että nämä auttavat kaikkia hahmottamaan mihin markkina on mahdollisesti menossa ja mitkä asiat vaikuttavat sen kehittymiseen. Toisaalta nähtiin, että tämä myös osoittaa kuinka syvää asiantuntemusta ja aikaa nykyisen markkinan hahmotteleminen ja ajan tasalla pysyminen vaatii. Tilaisuudessa oltiin yksimielisiä siitä, että huoneessa olevien rooli oli tuoda tätä asiantuntemusta ymmärrettäväksi myös suuremmalle yleisölle ja etenkin kiireisille yksiköiden ostajille.
Markkinan keskeneräisyys ja avoimet kysymykset olivat läsnä tilaisuuden keskustelussa. Esimerkiksi: mitä tapahtuu, jos Science-Based Targets initiative, joka nykyiseltään ajaa vahvasti yritysten ilmastotavoitteita, salliikin yksiköiden käytön osana yrityksen omia arvoketjun päästövähennyksiä? Miten varmistetaan, että yksiköiden käyttö ei jää vain luokan priimuksille, vain että myös yritykset joiden on hyvin vaikea vähentää päästöjään, voisi olla mukana ilmastotalkoissa? Yleisö kaipaisi myös konkretiaa ja pilotointia markkinaan raportin tulosten perusteella.
Loppuraportti julkaistaan syksyllä
VIKKE-hanke etenee kohti loppuhuipennusta, kun loppuraportti julkaistaan syyskuussa. Loppuraportin keskiössä tulee olemaan kehityssuuntien kuvaukset, niiden mahdolliset vaikutukset markkinan kysyntään ja tarjontaan, vaikutukset kotimaisten ilmastoyksiköiden tarjontaan, sekä mahdolliset vaikutukset valtion ilmastotavoitteille. Nähtäväksi jää, mille kehityssuunnalle tai -suunnille markkina lähtee, ja mikä on seuraava yllätys odottamassa nurkan takana.
VIKKE-hankkeen toteuttavat Valtioneuvoston kanslialle Gaia Consulting Oy, Pellervon taloustutkimuskeskus, Laininen Law Oy ja Perspectives Climate Group GmbH.
