Elintarvikesektorilla on keskeinen rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa sekä luontovaikutusten pienentämisessä, sillä noin puolet ihmisen aiheuttamasta luontokadosta on peräisin ruoantuotannosta ja elintarvikearvoketjusta. Käsillä oleva haaste on mittava – elintarvikesektorin ja globaalin ruokajärjestelmän tulee kyetä ruokkimaan yhä kasvava väestö samalla varmistaen, että toiminta säilyy luonnon kantokyvyn rajoissa. Gaia Consultingin Elintarviketeollisuusliitto ETL:lle tuottamassa biodiversiteettiselvityksessä tarkastellaan luonnon monimuotoisuuden merkitystä Suomen elintarviketeollisuudelle. Selvityksessä tarjotaan eväitä luontotyön aloittamiseksi yrityksissä sekä edistämiseksi koko toimialalla. Biodiversiteettiselvitys tuotettiin kevään 2023 aikana suomalaisia elintarvikeyrityksiä osallistaen. Tarkastelun keskiössä oli elintarviketeollisuus, mutta osana selvitystyötä tarkasteltiin koko elintarvikearvoketjua, kotimaiset ja globaalit arvoketjut huomioiden.
Hyvinvoiva luonto ja sen monimuotoisuus ovat toimivan ruokajärjestelmän perusta
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on merkittävä kestävyyshaaste ja riski, joka koskettaa elintarviketeollisuutta ja koko elintarvikearvoketjua. Elintarvikeyritysten suorat luontovaikutukset syntyvät operatiivista toiminnasta ja elintarviketeollisuuden omista prosesseista. Välillisiä luontovaikutuksia puolestaan syntyy elintarvikeyritysten arvoketjussa. Samalla kun elintarviketuotannolla on merkittäviä luontovaikutuksia, on elintarviketeollisuus sekä koko elintarvikeketju täysin riippuvainen luonnosta ja sen tuottamista ekosysteemipalveluista, kuten kasvien yhteyttämisestä, maaperän muodostumisesta, hyönteispölytyksestä, ravinnekierrosta, pohjaveden muodostumisesta ja veden suodattumisesta maaperässä. Nämä luonnon tuottamat palvelut ovat edellytys elintarvikeraaka-aineiden, kuten kasvi-, sieni- ja eläinlajien tuotannolle, jotka jalostuvat elintarviketeollisuuden prosesseissa syötäviksi elintarvikkeiksi. Alan merkittävien luontoriippuvuuksien vuoksi ekosysteemipalveluiden turvaaminen onkin ratkaisevan tärkeää, sillä ne luovat perustan toimivalle ruokajärjestelmälle.
Merkittävimmät luontovaikutukset syntyvät elintarvikeraaka-aineiden tuotannossa
Elintarviketeollisuuden toiminnasta aiheutuu selvästi enemmän välillisiä kuin suoria vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, sillä merkittävimmät luontovaikutukset sijaitsevat arvoketjun alkupäässä, toisin sanoen elintarvikeraaka-aineiden alkutuotannossa, sekä siihen liitännäisessä maankäytössä, ilmastopäästöissä sekä luonnonvarojen hyödyntämisessä.
Toisin kuin ilmastopäästöt, luonnon monimuotoisuusvaikutuksille on ominaista, että ne ovat aina paikkaan sidottuja. Tämän vuoksi kotimaisten elintarvikearvoketjujen sekä niiden luontovaikutusten tunnistamisen ohella huomiota on syytä kiinnittää monille suomalaisille elintarvikeyrityksille ominaisiin globaaleihin arvoketjuihin, erityisesti jos hankittavaa elintarvikeraaka-ainetta tuotetaan alueilla, jotka ovat alttiita trooppiselle metsäkadolle. Alkutuotannon merkittävistä luontovaikutuksista johtuen elintarvikeraaka-aineiden tuotantotapoihin vaikuttaminen yhteistyössä alkutuotannon toimijoiden kanssa, sekä luonnon monimuotoisuutta tukevat raaka-ainehankinnat ovat elintarvikeyrityksille keskeisiä ja vaikuttavia keinoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi sekä tuotteiden luontojalanjäljen pienentämiseksi.
Toisaalta yksittäisen yrityksen operatiivisella toiminnalla voi olla myös merkittäviä paikallisia luontovaikutuksia luontovaikutusten paikallisuudesta johtuen. Elintarviketeollisuudesta syntyy suoria luontovaikutuksia esimerkiksi tuotantolaitosten sekä muun infrastruktuurin, kuten toimitilojen, varastojen sekä logistiikan vaatimasta maa-alasta, mikä heijastuu lisääntyneenä maankäytön ja sen muutosten paineena. Varsinaiset kielteiset luontovaikutukset syntyvät, kun rakennettu ympäristö vie tilaa luonnontilaiselta ympäristöltä sekä pahimmillaan pirstaloi ja hävittää elinympäristöjä.
Maankäyttöön liittyvien luontovaikutusten lisäksi suoria luontovaikutuksia syntyy luonnonvarojen kulutuksesta, kuten tuotantoprosessien vaatimasta energian- ja vedenkulutuksesta, sekä teollisuuden aiheuttamista ilmastopäästöistä ja ilmansaasteista. Lisäksi elintarviketuotannossa syntyvä ruokahävikki ja hukka lisäävät luonnonvarojen kulutusta sekä turhia ilmastopäästöjä.
Luontotyö tarjoaa elintarvikeyrityksille uudenlaisia arvonluontimahdollisuuksia
Luontovaikutuksien ja -riippuvuuksien tunnistaminen auttaa hallitsemaan liiketoiminnalle koituvia riskejä. Tällaisia liiketoimintariskejä voivat olla esimerkiksi maaperän köyhtymisen tai pölyttäjien vähenemisen takia heikkenevä raaka-aineiden laatu ja saatavuus, sekä sitä kautta kohoavat markkinahinnat. Myös yrityksen maineeseen sekä rahoituksen hintaan ja saatavuuteen liittyvät riskit on hyvä tunnistaa.
Luontokadon aiheuttamat liiketoimintariskit on kuitenkin mahdollista kääntää liiketoimintamahdollisuuksiksi. Kunnianhimoinen ja määrätietoinen luontotyö voi tarjota Suomen elintarviketeollisuudelle uusia, luontopositiivisia liiketoimintamahdollisuuksia, uudenlaisia tapoja edistää alan kilpailukykyä, sekä ainutlaatuisia mahdollisuuksia olla mukana rakentamassa kestävämpää ruokajärjestelmää sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti.
Luontovaikutuksia vähentäviä liiketoimintamahdollisuuksia syntyy esimerkiksi uudenlaisten, luonnon monimuotoisuutta parantavien liiketoimintamallien, sekä luontojalanjäljeltään pienempien tuoteinnovaatioiden kautta. Liiketoiminnan ja tuotteiden luontovaikutuksia voidaan lähteä pienentämään erilaisten hyvien käytänteiden, kuten lieventämishierarkian tarjoaman lähestymistavan kautta, jossa luontohaittoja pyritään ensisijaisesti välttämään, sen jälkeen vähentämään, sitten hyödynnetään mahdollisia ennallistamis- tai hoitotoimenpiteitä, sekä viimeisenä ratkaisuna jäljelle jääneet luontohaitat voidaan kompensoida. Myös raaka-aineiden jäljitettävyyden edistäminen on keskeinen askel luontohaittojen pienentämiseksi.
Tehdyllä luontotyöllä voidaan saavuttaa erilaisia liiketoimintahyötyjä, kuten edistää hankittavien raaka-aineiden saatavuutta ja sitä kautta kilpailukykyistä hintaa tulevaisuudessa. Se voi myös heijastua muina liiketoimintahyötyinä, kuten sosiaalisen toimiluvan varmistajana, halvempana rahoituksena, brändi- ja mainehyötyinä, liiketoiminnan kustannussäästöinä, sekä yhteistyön ja toiminnan tehostumisena omassa toimitusketjussa.
Koko elintarvikearvoketjun yhteistyöllä edistetään luontotyötön vaikuttavuutta
Erilaisia luontotoimia on yrityskentällä tehty jo pitkään. Yrityksen liiketoimintaan liittyvien vaikuttavimpien luontotoimenpiteiden tunnistaminen edellyttää kuitenkin koko arvoketjun kokonaisvaltaista ja systemaattista tarkastelua. Mittareita ja menetelmiä luontovaikutusten ja -riippuvuuksien tarkasteluun on useita, joista osa soveltuu hyvin hanke- tai tuotetason arviointiin ja toiset esimerkiksi organisaatiotason tarkasteluun. Tieteeseen pohjautuvat luontotavoitteet (SBTN) on esimerkki kansainvälisesti hyväksytystä lähestymistavasta liiketoiminnan luontovaikutusten kokonaisvaltaiseen tarkasteluun sekä vaikuttavien toimenpiteiden tunnistamiseen ja toteuttamiseen.
Elintarviketeollisuusliitto (ETL) haluaa toimia ruoka-alan suunnannäyttäjänä myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä auttaa suomalaisia elintarvikeyrityksiä luontotyöhön tarttumisessa.
”Gaian kanssa yhteistyössä laaditun selvityksen tavoitteena oli tukea elintarvikealan yrityksiä heidän luontotyössään ja tarjota tietoa toimialan keskeisistä luontovaikutuksista ja -riippuvuuksista, sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä liiketoimintariskeistä ja -mahdollisuuksista. Biodiversiteettiselvityksen myötä yritykset saivat aiheesta kattavan koonnin sekä työkaluja oman luontotyön edistämiseen. Selvitystyöhön osallistuneet alan yritykset kokivat alan yhteiset keskustelut arvokkaiksi, sillä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on koko alan ja arvoketjun yhteinen asia, jonka onnistumisessa yhteistyön rooli on merkittävä.”, ETL:n toimialapäällikkö Mari Raininko sanoo.
Tavoitteellisen luontotyön edistäminen käytännössä edellyttää siis yhteistyön tiivistämistä koko elintarvikearvoketjussa. Yhdessä toimimalla on helpompaa saada aikaan vaikuttavia muutoksia sekä löytää uudenlaisia mahdollisuuksia. Lisäksi arvoketjun yhteistyö edistää ymmärrystä käytännön toimenpiteiden ja asetettujen luontotavoitteiden välisestä yhteydestä – myös pitkien ja globaalien arvoketjujen luontovaikutusten osalta.
Gaian ETL:lle tuottaman biodiversiteettiselvityksen tavoitteena on tarjota hyvät lähtökohdat luontotyön käynnistämiselle sekä ensimmäisiä suuntaviivoja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi koko toimialan laajuisesti. Lue aiheesta lisää Gaian laatimasta selvityksestä.
Elintarvikehankinnat voivat tukea luonnon monimuotoisuutta | Gaia.fi
Seitsemän vuotta aikaa tehdä liiketoiminnasta luontopositiivista | Gaia.fi
Luontopositiivisuus on keino uudistaa sekä liiketoimintaa että luontoa | Gaia.fi
Luonnon monimuotoisuus ja yritykset – luontokatoa ei voi enää sivuuttaa | Gaia.fi
Kiertotalous, biodiversiteetti, yritysvastuu ja kestävä liiketoiminta, kestävät ruokajärjestelmät, liiketoiminnan kehittäminen, liiketoimintastrategiat, innovaatiojohtaminen ja innovaatioprosessit, markkinointi ja viestintä
tuulia.sinijarvi@gaia.fi
0407085917
Yritysten ympäristövastuu, kestävät liiketoimintamallit, ruokaketjun vastuullisuus, ilmastonmuutos ja hiilikädenjälki, luonnon monimuotoisuus, kiertotalous, kestävä kulutus ja käyttäytymisen muutos, vastuullisuusviestintä ja -tiekartat, olennaisuusanalyysi, vaikutusten arviointi.
jasmin.jarvinen@gaia.fi
+358405689312
