Takaisin 14.3.2023

Toimivat kierrätysmateriaalien markkinat avainasemassa kiertotalouden edistämisessä

kierrätysmateriaalit

Siirtyminen lineaaritaloudesta kiertotalouteen edellyttää systeemistä muutosta, jossa monet nykyiset materiaalien arvoketjut on ajateltava uudella tavalla. Resurssien tehokkaaseen käyttöön pohjautuvassa kiertotaloudessa hyödykkeiden ja palveluiden valmistuksen ja kuluttamisen välille muodostuu sykli, jossa materiaalit säilyttävät arvonsa tai jätteestä jalostetaan uusia raaka-aineita. Materiaalikiertojen sulkeutumiseen liittyy paljon haasteita, niin sosiaalisesta, ympäristö- kuin taloudellisesta näkökulmasta. Kiertojen sulkeminen ja toimivan kierrätysmateriaalien markkinan luominen on kuitenkin tärkeä askel kohti kestävämpää, kiertotalouden mukaisesti toimivaa tulevaisuutta.

Kierrätysmateriaalin kysynnän ja tarjonnan välisten yhteyksien luominen kiertojen sulkemiseksi

Kierrätysmateriaalien toimivan ja kestävän markkinan luominen pohjautuu kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Siirtymä kohti tehokkaampaa kierrätysmateriaalien hyödyntämistä tulisikin toteuttaa vaiheittain, jotta tarvittavat rakenteet toimivan markkinan luomiseksi saadaan luotua. Tasapainon saavuttaminen edellyttää markkinoiden aktiivisuutta ja yhteistyötä koko arvoketjussa. Esimerkiksi valmistajien ja kierrätysyritysten yhteistyö voi auttaa löytämään keinoja, joilla lisätään kierrätysmateriaalien tarjontaa ja parannetaan niiden laatua. Arvoketjun yhteistyö voi edistää myös innovatiivisempaa tuotesuunnittelua ja parempaa jätehuoltoa, mikä johtaa vähäisempiin ympäristövaikutuksiin ja taloudellisiin etuihin.

Kierrätysmateriaalien käyttöön vaikuttaa luonnollisesti kierrätysmateriaalin saatavuus, joten tarjontaa vahvistavan kierrätysjärjestelmän kehittäminen tukee vaadittavaa systeemistä muutosta. Tähän tarvitaan yhteistyötä yritysten, julkisen sektorin ja yhteisöjen välillä edistämään kierrätysmateriaalien käyttöä ja markkinoiden kehittämistä. Esimerkiksi yritykset voivat yhteistyössä kuntien kanssa kehittää materiaalien keräys- ja kierrätysjärjestelmiä. Kierrätysmateriaalivolyymin ohella materiaalin prosessointi riittävän korkealuokkaiseksi raaka-aineeksi tulee varmistaa, minkä lisäksi vaaditaan uusiomateriaalinen tuotteistamista markkinoille.

Erilaiset ohjauskeinot kierrätysmateriaalien markkinoiden vauhdittajana

Kiertotalouteen siirtymistä ja kierrätysmateriaalien markkinoita voidaan vauhdittaa erilaisilla ohjauskeinoilla, kuten esimerkiksi kierrätetyn materiaalin käyttöosuusvelvoitteella. Käyttöosuusvelvoitteella viitataan kierrätetyn sisällön osuuteen esimerkiksi tuotteessa tai kierrätyspohjaisen raaka-aineen käyttöön valmistusketjussa neitseellisten raaka-aineiden sijasta tai rinnalla. Käyttöosuusvelvoite voidaan toteuttaa sitovana tai vapaaehtoisena keinona ja sen käyttöotto on perusteltua silloin, kun kierrättäminen tuottaa ympäristöhyötyjä kyseisessä arvoketjussa neitseellisiin raaka-aineisiin verrattuna, eikä kierrätysastetta ole vapailla markkinamekanismeilla saavutettu. On jo nähtävissä, että kierrätetyn materiaalin velvoittava käyttö on mahdollisesti tulossa EU:ssa osaksi useaa sääntelyä. Esimerkiksi marraskuussa 2022 Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudesta pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta (PPWR-ehdotus), joka sisältää ehdotuksen kierrätetyn materiaalin käyttöosuusvelvoitteelle muovipakkauksissa.

Muita mahdollisia ohjauskeinoja kiertotalouden edistämiseksi ovat esimerkiksi taloudelliset ohjauskeinot, kuten vero tai taloudelliset tuet, tai tuotteiden suunnitteluun sekä jätteisiin liittyvä sääntely. Esimerkiksi kierrätysmateriaalien erilliskeräysvelvoitteet lisäävät uudelleenhyödynnettävien materiaalien saatavuutta ja vähentävät polttoon päätyvän jätteen määrää. Jätteen jalostamista takaisin raaka-aineeksi voidaan puolestaan ohjata materiaalista, käyttökohteesta ja toimijasta riippuen. Ohjauksen tulisi mahdollistaa materiaalin siirtyminen jätevirrasta raaka-aineeksi, varmistaa materiaalin turvallisuus ja toiminnallisuus suunnitelluissa käyttötarkoituksissa, mahdollistaa jätemateriaalin alkuperäisen jalostusarvon ja laadun säilyminen, sekä varmistaa kierrätyspohjaisuus ja mahdollistaa kierrätysmateriaalin alkuperän seuraaminen syntyperäiseen jätteeseen asti.

Kierrätysmateriaalin hyödyntämisellä edelläkävijyyttä

Toimijoiden tulisi pohtia, mitä kierrätysmateriaalin käyttö tarkoittaa heidän näkökulmastaan ja minkälaisia kokonaisvaltaisia vaikutuksia sillä olisi heidän toimintaansa. Yritykset voivat saavuttaa edelläkävijyyttä ja kilpailuetua kierrätysmateriaalin vapaaehtoisella hyödyntämisellä, sillä ympäristötietoiset kuluttajat ovat kiinnostuneita kierrätysmateriaalista valmistetuista tuotteista neitseellisestä materiaalista valmistettujen tuotteiden rinnalla. Tuotteen laatu ja turvallisuus tulee kuitenkin olla vähintäänkin samalla tasolla kuin verrokkituotteissa.

Lue aiheesta lisää

Gaia Consulting ja Sweco ovat laatineet ympäristöministeriölle selvityksen Kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoite kiertotalouden edistäjänä, jossa tutkittiin käyttöosuusvelvoitetta ohjauskeinona neljässä eri arvoketjussa: muovit, betoni, kuitukankaat, sekä ravinteet.  

Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen vaatii uudenlaista osaamista | Gaia.fi
Kiertotalous – kuinka saamme sen toteutumaan? | Gaia.fi
Transition to circular economy in the Nordics — how to make it happen? | Gaia.fi

Kiertotalous, biodiversiteetti, yritysvastuu ja kestävä liiketoiminta, kestävät ruokajärjestelmät, liiketoiminnan kehittäminen, liiketoimintastrategiat, innovaatiojohtaminen ja innovaatioprosessit, markkinointi ja viestintä

tuulia.sinijarvi@gaia.fi
0407085917

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Elintarviketeollisuudelle laadittu biodiversiteettiselvitys luo suuntaviivoja toimialan luontotyön edistämiseksi Tuleeko tiedeperusteisista luontotavoitteista kauan kaivattu standardi yritysten luontotyön tueksi? Mikä on yrityksen hiilikädenjälki ja mitä etua sillä voi saavuttaa? Gaia Snapshot: Kestävä kasvu syntyy kiertotaloudesta 

Ympäristö, terveys & turvallisuus (EHS), riskinarviointi ja -hallinta, elinkaariarviointi (LCA), kiertotalous

viivi.rouhento@gaia.fi
+358504303938

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Pohjoismainen kiertotalouskehitys pohjaa rakennusalan muutokseen