Takaisin 21.12.2022

Seitsemän vuotta aikaa tehdä liiketoiminnasta luontopositiivista

Virve Viertiö

Montrealin hallitustenvälisessä biodiversiteettikokouksessa saavutettiin historiallinen päätös luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030. Ilmastonmuutoksen kohdalla vastaava hetki oli Pariisin sopimus, jonka myötä ilmastonmuutoksen hillinnästä tuli yrityksille vähimmäisvaatimus. On korkea aika pysäyttää luonnon hupeneminen ja tehdä liiketoiminnasta luontopositiivista. Vaikka mainoskuvissa, luontodokumenteissa ja tietokoneen taustakuvissa ihastelemme upeita luontokuvia, maapallolla on enää hyvin vähän koskematonta tai edes elinvoimaista luontoa, ja monien tutkijoiden mukaan olemme keskellä maapallon historian kuudetta massasukupuuttoa.

Sukupolvien ketjut kestävät tai katkeavat

Jokainen meistä on linkki yhtenäisessä sukupolvien ketjussa, jota taaksepäin seuraamalla päästään esivanhempiimme, ei pelkästään ihmisiin vaan myös ihmisiä edeltäneisiin lajeihin. Kaikilla meillä on yhteinen kantamuoto elämän alkuhämärässä. Monien lajien linjat ovat sammuneet sukupuutoissa, mutta osa on selvinnyt ja taas pikkuhiljaa eriytynyt suuremmaksi joukoksi lajeja. Evolutiivisesti katsottuna sellainen laji, joka tuhoaa oman ympäristönsä kantokyvyn, on tuomittu romahtamaan.

Ajan mittakaava on niin suuri, että se on meille ihmisille käsittämätön. Meidän on kuitenkin tärkeää ymmärtää, että olemme osa tätä uskomatonta elävää systeemiä, jonka olemme nyt saattaneet uhanalaiseksi. Luonto on jotain paljon suurempaa kuin me ihmiset ja meidän yhteiskuntamme ja taloutemme. Emme tiedä toista planeettaa, jolla olisi elämää, ja sekin tekee tämän todellisuutemme poikkeukselliseksi.

Luonnon arvoa liiketoiminnalle aletaan ymmärtää

Luonnolla on meille siis sekä itseisarvoa että välinearvoa. Välinearvoa käytämme päivittäisessä liiketoiminnassamme, sillä muiden muassa World Economic Forumin mukaan kaikki yritykset ovat joko suoraan tai välillisesti riippuvaisia luonnon tuottamista ekosysteemipalveluista. Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, on elämän rikkautta, ja monipuolisempi luonto tuottaa monipuolisempia, voimakkaampia ja vakaampia ekosysteemipalveluita. Jos kuvittelemme todellisuutta ilman niitä, voidaan kysyä, millaista liiketoimintaa yritykselläsi olisi Marsissa.

Montrealissa saavutettiin vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa sovinto, jossa valtiot näyttävät globaalin tahtotilan luontokadon pysäyttämiseen nopeasti. Tämä kertoo siitä, että tilanteen vakavuus on ymmärretty korkeimmilla päätöksentekotasoilla. Yhteistyöhön pystyttiin, vaikka maailmaa riepottelevat kriisit toisensa perään: COVID-19, ilmastoriskien toteutuminen, sodat, konfliktit ja taantuma. Valtiot ovat havainneet, että monet yritykset, sijoittajat ja kansalaiset vaativat toimia luonnon hiipumisen pysäyttämiseksi.

Tekojen aika on nyt. Suomen valmisteilla oleva sekä EU:n biodiversiteettistrategia ohjaavat jo Kunming-Montrealin sopimuksen osoittamaan suuntaan, ja monet yritykset ovat lähteneet tai valmiina lähtemään kohti luontoneutraalisuutta tai luontopositiivisuutta. EU-taksonomian eli kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän osalta odotetaan alustavasti, että biodiversiteetin merkittävästä edistämisestä tulee raportoida ensimmäisen kerran vuoden 2024 osalta. EU:n uuden yritysvastuun raportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) raportointistandardien luonnokset edellyttävät kuvaamaan liiketoimintamallin ja strategian siirtymäsuunnitelmaa luontokadon pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suomen luonnonsuojelulain uudistuksessa vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio luontohaitasta on saamassa virallisen aseman, joka ohjaa luontoneutraaliin ajatteluun yrityksissä. Jos keskimäärin meidän tulee saavuttaa luontokadon pysäyttäminen vuonna 2030, oman liiketoimintamallin tarkastelu tulisi aloittaa viimeistään nyt.

Siirtymän voittajia tulevat olemaan ne, jotka havaitsevat luontopositiivisuuden mahdollisuudet ja karttavat suurimmat luontokadosta seuraavat riskit. Rahoittajat ovat jo hereillä, ja Task-force for Nature-related Disclosures -viitekehys (TNFD) luontoriskien ja -vaikutusten raportointiin kehittyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi Hollannin keskuspankki on selvittänyt hollantilaisten rahoituslaitosten biodiversiteettiriskejä, ja todennut että niiden portfolioista 36 prosenttia on alttiina jo pelkästään luontokadon suorille fyysisille riskeille. Toisaalta World Economic Forum on arvioinut luontopositiivisen siirtymän muodostavan jopa 10 000 miljardin dollarin verran liiketoimintamahdollisuuksia vuosittain ja lähes 400 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Yritysten tahtotilaa toteuttamaan

Pian kaikkien yritysten tulee ilmoittaa luontovaikutuksensa ja ne keinot, joilla luontoneutraalius tai -positiivisuus saavutetaan. Luontopositiivisuudesta tulee uusi standardi, ja sen voi ottaa joko ikeenä tai mahdollisuutena. Uskomme, että luontopositiivinen siirtymä tekee taloudesta ja liiketoimintaympäristöstämme vakaampia, sillä ekosysteemipalveluiden vahvistuminen tuo hyötyjä meille kaikille. Luontopositiivisuus toteuttaa myös monen meistä arvoja luonnon kunnioittamisesta.

Ilmastonmuutos on yksi keskeinen luontokadon ajuri, ja ilmastoratkaisuissa on luonnon monimuotoisuutta edistäviä sekä sitä vahingoittavia vaihtoehtoja. Ilmastonmuutoksen huomioiminen ilman luontonäkökulmaa näyttäytyy pian yksisilmäisenä toimintana, joten viimeistään nyt olisi lähdettävä tarkastelemaan ilmastoa ja elävää luontoa kokonaisuutena.

Kysymys kuuluu, miten vähennämme negatiivisia ja kasvatamme positiivisia luontovaikutuksiamme siten, että saavutamme luontoneutraalisuuden vuoteen 2030 ja sen jälkeen pääsemme luontoa edelleen edistävälle polulle? Montrealin myötä mittaamisen ja todentamisen välineisiin tulee uuttaa pontta, ja odotamme merkittävää kehitystä viitekehyksissä ensi vuoden aikana. Biodiversiteetistä ei odoteta voitavan muodostaa yhtä mittaria, joka vastaisi ilmastonmuutoksen kohdalla käytettävää hiilidioksidiekvivalenttia. Luonnosta todennäköisesti raportoidaan jatkossakin mittaristoilla, joilla on vahva paikallinen ja alueellinen elementti . Täydellistä ratkaisua ei ole näköpiirissä, ja yritysten toimia tarvitaan jo nyt, sillä luontokato etenee tänäänkin.


Biodiversiteetti, ekologia, kestävä rahoitus, ekologinen yritysvastuu, liikkeenjohdon konsultointi, verkosto- ja sidosryhmätyö, , kestävyysvalmentaminen, muutosjohtaminen, ilmastoviestintä, kestävyysraportointi, yrittäjyys

virve.viertio@gaia.fi
+358442416976

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Vastuullinen rakentaminen katsoo kohti luonnon monimuotoisuuden huomioivaa tulevaisuutta