Suomi laati maailman ensimmäisen kiertotalouden tiekartan Sitran johdolla vuonna 2016. Tiekartan ratkaisut päivitettiin uudelle tasolle 2019 ja samalla tarkennettiin Suomen visiota sekä strategisia tavoitteita. Tällöin kunnat ja kaupungit tunnistettiin avainasemaan kierto- ja jakamistalouden edistämisessä.
Kaupungeissa kierto- ja jakamistalous ovat tunnistettu suurten kestävyyshaasteiden ratkaisussa merkittävinä tekijöinä. Monet kaupungit edistävät jo aktiivisesti kiertotaloutta. Yhteistä kaupungeille on halu vähentää jätettä, hillitä ilmastonmuutosta ja käyttää resursseja tehokkaammin. Samalla luodaan uutta liiketoimintaa sekä parannetaan kaupunkilaisten elämänlaatua.
Ilmaston lämpenemistä hillitsevä kiertotalous kasvaakin nopeimmin juuri kaupungeissa. Kiertotaloudessa ansainnan perustaksi nousevat erityisesti uudet palvelut, materiaalien kierto sekä digitaalisuuteen perustuvat älykkäät ratkaisut ja palvelut.
Kaupunkien tiekarttatyö kiertotalouden ja resurssiviisauden edistämisessä
Monet kaupungit ovat luoneet oman kierto- ja jakamistalouden tai resurssiviisauden tiekarttan ja/tai toimenpideohjelman.
Tuorein kierto- ja jakamistalouden tiekartta löytynee Helsingissä, jossa tiekartta hyväksyttiin Helsingin kaupunkiympäristölautakunnassa 12. toukokuuta 2020. Helsinki on valinnut tiekarttaansa neljä painopistealuetta: rakentaminen, hankinnat, viherjätteet sekä jakamistalous ja kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Tiekarttaan valittujen painopisteiden lisäksi Helsinki edistää kiertotalouteen vahvasti kytkeytyviä muita toimia, kuten ruokahävikin vähentämistä sekä jätteiden lajittelua ja kierrätystä. Kiertotalouden hankkeita toteutetaan yhteistyössä yritysmaailman ja kaupunkilaisten kanssa.
Työn alla tiekarttoja on parhaillaan mm. Turussa ja Oulussa. Turun kaupunki valmistelee omaa Circular Turku -resurssiviisauden tiekarttaa vauhdittamaan koko seudun siirtymää kohti kiertotaloutta. Turussa painopisteiksi on valittu ruokaketju ja ravinnekierrot, rakennukset ja rakentaminen, energiajärjestelmä, kuljetus ja logistiikka sekä vesikierrot. Oulun kaupunki julkaisee oman kiertotalouden tiekarttansa tämän vuoden loppuun mennessä.
Aiemmin kiertotalouden tiekartat on julkaistu mm. Porvoossa ja Rovaniemellä. Porvoossa päämääriä on kolme – uusiomateriaalien käytön edistäminen maa- ja pohjarakentamisessa, energiatehokkuuden tehostaminen sekä yhdyskuntajätteen vähentäminen ja kierrätysasteen nosto. Rovaniemen kiertotalouden tiekartta taas keskittyy viidelle eri painopisteelle: tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka, kestävä ruokajärjestelmä, metsäperäiset kierrot ja rakentaminen.
Vantaa julkaisi oman resurssiviisauden tiekarttansa jo vuonna 2017. Vantaan tiekartalla edetään neljällä kaistalla: energiankulutus ja -tuotanto, yhdyskuntarakenne ja liikkuminen, kulutus ja materiaalit sekä vastuullinen vantaalainen. Myös Forssa, Jyväskylä ja Lappeenranta hahmottelivat vuonna 2015 omat tiekarttansa yhdessä Sitran kanssa.
Kapunkien lisäksi alueet ovat laatineet kiertotalouden tiekarttoja ja suunnitelmia. Varsinais-Suomen liitto julkaisi keväällä 2017 Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan, jossa on kolme painopistealuetta: kestävä ruokajärjestelmä, tekniset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka. Lisäksi alueelliset kiertotalouden tiekartat on luotu Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan.
Gaia auttaa kuntia siirtymässä kohti kierto- ja jakamistaloutta
Kiertotalouden eteenpäin vieminen vaatii kaupungeilta johtajuutta ja rohkeaa uutta ajattelua. Ekosysteemit, joissa kaupungit, yritykset, valtio ja tiedeyhteisö tekevät tiivistä yhteistyötä edesauttavat uusien ilmastoystävällisten innovaatioiden syntyä ja tukevat siirtymässä lineaaritaloudesta kiertotalouteen.
Gaia on kiertotalouden ja vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen asiantuntijayritys, joka yhdistää laajan toimiala- ja substanssiosaamisen vahvaan yleiseen strategiaosaamiseen. Yrityksemme asiantuntijoilla on erittäin laaja kokemus ja näkemys kestävää kehitystä ja kasvua luovan cleantechin, kiertotalouden ja biotalouden kansainvälisistä mahdollisuuksista ja kasvupotentiaalista Suomelle.
Lue lisää kestävästä ja elinvoimaisesta kaupunkikehityksestä: Kestävä kaupunkikehitys | Gaia.fi
Kuva: Helsingin kaupunki / Boksi
