Suomalaista energiaköyhyyttä ehkäistään parhaiten jatkamalla sosiaaliturvajärjestelmän, rakennuskannan energiatehokkuuden sekä tuki- ja neuvontapalveluiden kehittämistä, toteaa Energiaviraston julkaisema energiaköyhyyden ilmenemistä tarkasteleva selvitys. Suomalainen energiaköyhyys poikkeaa eurooppalaisesta, ja sen erityispiirteitä tarkastellaan nyt julkaistussa Gaia Consultingin toteuttamassa selvityksessä.
Energiaköyhyyteen reagoiminen on EU:lle tärkeä osa oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttamista, jossa ilmastotoimien, kuten energiapoliittisten päätösten toteuttaminen, ei saa kohdella eri ihmisryhmiä epäoikeudenmukaisesti. Energiaköyhyydellä tarkoitetaan kyvyttömyyttä suoriutua välttämättömistä lämmitys- ja sähkökustannuksista, ja sen juurisyinä pidetään pienituloisuutta, energiamenojen kohtuuttoman suurta osuutta kotitalouden menoista, sekä rakennusten ja laitteiden huonoa energiatehokkuutta.
EU:ssa päivitetty energiatehokkuusdirektiivi (EED) tulee velvoittamaan jäsenmaita toimimaan energiaköyhyyden vähentämiseksi. Suomessa energiaköyhyyttä ei ole tarkasteltu merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana, jota tulisi käsitellä sosiaaliturvajärjestelmästä ja muista politiikkatoimista erillään. Suomessa energiaköyhyyden riskiä pienentävät rakennuskannan energiatehokkuus, kehittynyt energiajärjestelmä sekä yksi maailman edistyneimmistä ja kattavimmista sosiaaliturvajärjestelmistä.
”Gaia Consultingin selvitys nostaa hyvin esille Suomen tukirakenteet energiaköyhyyden välttämisessä, ja selvitys on avainasemassa uudistetun energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa. Tilanne eri jäsenmaissa energiaköyhyyden suhteen on todella erilainen. Nyt tehty selvitys kuvaa kattavasti Suomen tilanteen ja tätä viestiä viedään myös EU:n suuntaan”, toteaa johtaja Heikki Väisänen Energiavirastosta.
Asumistapa vaikuttaa energiaköyhyysriskiin
Sosiaaliturvajärjestelmän näkökulmasta energiaköyhyyttä ei ole erotettu omaksi köyhyyden tai pienituloisuuden luokakseen, eikä Gaia Consultingin selvityksen perusteella näin olisi järkevää tehdä tulevaisuudessakaan.
Energiaköyhien suomalaisten tarkan määrän selvittäminen on poikkeuksellisen haastavaa ilmiön monimuotoisuuden ja riittävän kattavien datalähteiden puuttumisen vuoksi. Selvityksessä onnistuttiin kuitenkin tunnistamaan energiaköyhyydelle kaikkein todennäköisimmin alttiina olevia alueita ja ihmisryhmiä.
”Energiaköyhyydestä on tunnistettavissa tiettyjä erityispiirteitä, jotka erottavat ilmiön yleisestä köyhyydestä tai muista köyhyyden alalajeista, kuten lääke- tai polttoaineköyhyydestä. Toisin kuin köyhyyttä yleisesti, energiaköyhyyttä esiintyy todennäköisemmin esimerkiksi omistusasunnoissa asuvilla. Asunnon omistusmallin lisäksi siihen linkittyy vahvasti myös muita asumiseen liittyviä tekijöitä, kuten asunnon alueellinen sijainti, koko, ikä ja lämmitystapa. Lisäksi muista köyhyyden tyypeistä poiketen energiaköyhyys voi olla kausittaista ja ilmetä jaksoittain kylmien talvikuukausien tai poikkeuksellisen korkeiden energian markkinahintojen aikana”, kertoo liiketoimintajohtaja Suvi Häkämies Gaia Consultingista.
Käytössä olevia keinoja on jatkettava
Tehokkain ja järkevin tapa tehostaa energiaköyhyyden ehkäisyä Suomessa olisi nykyisen tukirakenteen ja politiikkatoimien kehittämisen jatkaminen, ja sen varmistaminen, että ne tavoittavat apua tarvitsevat kohderyhmät mahdollisimman tehokkaasti, selvityksen johtopäätöksissä todetaan. Sosiaaliturvajärjestelmän kohdalla tämä tarkoittaisi järjestelmän kehittämistä mahdollisimman helppokäyttöiseksi sosiaalietuuksiin oikeutetuille ja niitä tarvitseville henkilöille.
Myös kiinteistökannan energiatehokkuuden edistämistä tulee jatkaa yhtenä Suomen keskeisenä tavoitteena. Energiatehokkuuden neuvonta- ja tukipalveluja on hyvä kohdistaa tunnistetuille energiaköyhyyden riskiryhmille, joita ovat haja-asutusalueella omistusomakotitaloissa asuvat ikääntyneet sekä pienituloiset.
Gaia Consultingin toteuttama selvitys kuvaa ensi kertaa energiaköyhyyteen liittyvän tukirakenteen ja politiikkatoimet kootusti yhdessä, sekä tarkastelee miten energiaköyhyyttä tulisi lähestyä suomalaisen yhteiskuntarakenteen ja olemassa olevan tiedon puitteissa. Lisäksi selvitys esittää kriittisen näkökulman energiaköyhyyden tarkastelemiseen yhtenäisenä ilmiönä koko EU:n tasolla, ja avaa miksi energiaköyhyyden tarkastelussa tulisi huomioida entistä paremmin alueelliset erot EU:n sisällä.
Energy Poverty in Finland -selvitys, Gaia Consulting
Lisätiedot:
- Johanna Kirkinen, erityisasiantuntija, Energiavirasto puh. 029 5050 175 (29.4.-13.5)
- Heikki Väisänen, johtaja, Energiavirasto, puh. 029 5050 120, heikki.vaisanen@energiavirasto.fi (14.5. eteenpäin)
- Suvi Häkämies, liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting Oy, puh. 050 3311 495, suvi.hakamies@gaia.fi
