Ilmastonmuutoksen ja luontokadon edetessä yhä useammassa yrityksessä vastuullisuus on noussut strategiseksi kysymykseksi. Ilmastotyötä raamittaa päästöjen yhtenäinen mittaamistapa, jolloin organisaatioiden tai tuotteiden aiheuttama hiilijalanjälki on yhteismitallinen ja vertailukelpoinen. Sen sijaan luonnon monimuotoisuuden osalta yhtenäistä mittaamistapaa tai standardia ei vielä ole ollut tarjolla. Etenkin pitkien arvoketjujen toimialoilla on ollut haasteena hahmottaa omia luontovaikutuksia sekä sitä, tehdäänkö luonnon kannalta riittävästi oikeita asioita ja oikeissa paikoissa. Niin ikään vaikutusten mittaaminen ja luontotyöstä sidosryhmille viestiminen on aiheuttanut päänvaivaa yrityksissä. Science Based Targets for Nature tarjoaa kaivatun kansainvälisen ohjeistuksen mittausmenetelmineen tiedeperustaisten luontotavoitteiden asettamiselle.
Uunituore ohjeistus tiedeperustaisten luontotavoitteiden tueksi
Luontotyön helpottamiseksi kansainvälinen Science Based Target Network on lanseerannut uunituoreen ohjeistuksen tiedeperustaisten luontotavoitteiden tueksi. Ohjeistus tarjoaa työkaluja yrityksille mitattavien ja aikaan sidottujen luontotavoitteiden asettamiseksi. Useat yritykset ovat jo asettaneet tiedeperustaiset ilmastotavoitteet perustuen Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi), joten vastaava kansainvälinen ohjeistus luontohaittojen minimoimiseksi on tervetullut lisä yritysten työkalupakkiin. Uusi ohjeistus pyrkii tarjoamaan menetelmät, välineet ja ohjeet siihen, että yritys voi tehdä oman osuutensa oikeudenmukaisen, päästöttömän ja luontopositiivisen tulevaisuuden puolesta.
Toukokuussa 2023 lanseerattu Science Based Targets for Nature -ohjeistuksen (SBTN) ensimmäinen versio on jatkoa vuonna 2020 julkaistulle alustavalle ohjeistukselle, jota on pilotoitu ja kehitetty edelleen myös suomalaisyritysten voimin. Ohjeistus perustuu viiden askeleen malliin, jossa yrityksen tulee 1) arvioida liiketoimintansa ja arvoketjunsa luotovaikutukset, 2) priorisoida toimenpiteet vaikutusten minimoimiseksi, 3) mitata lähtötaso ja asettaa tavoitteet, 4) aloittaa toimenpiteet sekä 5) mitata ja raportoida edistymistä.
Nyt julkaistu SBTN-ohjeistuksen ensimmäinen versio keskittyy kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen, eli olennaisten ympäristövaikutusten arviointiin, tulkintaan ja priorisointiin sekä lähtötason mittaamiseen ja tavoitteen asetantaan. Tavoitteiden asetanta aloitetaan maankäytöstä ja makeasta vedestä, sekä ilmastosta SBTi-aloitteen kautta. Ensimmäiset asetettavat luontotavoitteet auttavat siis yrityksiä parantamaan vaikutuksiaan makean veden laatuun – erityisesti typen ja fosforin osalta – ja määrään, sekä suojelemaan ja ennallistamaan maaekosysteemejä. Luonnolle asetetut tiedepohjaiset tavoitteet tukevat suoraan luonnon monimuotoisuutta, sillä niiden avulla varmistetaan, että yritykset edistävät ekosysteemien säilyttämistä ja ennallistamista. Valtameriä koskevat tavoitteet lisätään ohjeistukseen ensi vuoden aikana.
SBTN-ohjeistuksen ensimmäinen versio kattaa yksityiskohtaisen teknisen ohjeistuksen yllä mainittujen kolmen ensimmäisen vaiheen osalta, kun taas viimeisten kahden vaiheen osalta, eli toimenpiteet ja seuranta, lisäohjeet julkaistaan vuonna 2024. Lopullinen, viisi askelta sisältävä kattava ohjeistus julkaistaan vuonna 2025.
Tavoitteellinen luontotyö tuo edelläkävijöille kilpailuetua, liikkeelle voi lähteä askel kerrallaan
Merkittävimpien luontoriippuvuuksien ja -vaikutusten tunnistaminen ja näiden kautta tavoitteiden asettaminen auttaa yrityksiä myös hallitsemaan liiketoiminnalle koituvia riskejä. Huomioitavaa kuitenkin on, että luonnon monimuotoisuustyö ei ole yrityksille pelkästään riskienhallintakysymys, vaan se tarjoaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Luontopositiivisia mahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi uusista liiketoimintamalleista, tai tuotekehityksen ja toimitusketjun johtamisen kautta.
Ensimmäiset pilottiyritykset pääsevät jo tänä vuonna asettamaan ja validoimaan tieteeseen perustuvat luontotavoitteensa. Science Based Target Network on valinnut ensimmäiset yritykset mukaan näiden valmiuden perusteella, ja ne edustavat aloja ja arvoketjuja, joilla on suuri vaikutus luontoon. Ensimmäiset tieteeseen perustuvat luontotavoitteet tulevat keskittymään yritysten suoriin toimintoihin ja tuotantoketjun alkupään toimintoihin.
Luonnon monimuotoisuustyö ja luontotavoitteiden asettaminen tuo toistaiseksi edelläkävijäyrityksille kilpailuetua, mutta sidosryhmäodotusten kasvaessa ja sääntelyn tiukentuessa luontovaikutusten minimointi tulee olemaan pikemminkin licence to operate -kysymys. Jo nyt monet rahoittajat ja sijoittajat ovat kiinnostuneita yritysten luontoriskeistä, ja rahoituksen ehdot voivat olla edullisemmat, mikäli yritys pystyy osoittamaan merkittäviä toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Pilottiyritysten näyttäessä tietä kannustetaan kaikkia yrityksiä lähtemään liikkeelle luontovaikutusten selvittämisessä. YK:n luontokokouksessa Montrealissa joulukuussa 2022 asetettiin tavoitteeksi luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä, eli aikaa ei ole hukattavaksi. Vaikkei SBTN-ohjeistus ole välttämättä varsinainen standardi, tarjoaa se kuitenkin hyvän viitekehyksen ja keinot yritysten luontovaikutusten yhtenäistämiseksi ja luontotoimien priorisoimiseksi. Mikäli koko organisaation luontovaikutusten arviointi ja tavoitteiden asettaminen tuntuu alkuun liian suurelta urakalta, voi työn aloittaa osissa, esimerkiksi liiketoiminta-alue kerrallaan. Tärkeintä on lähteä liikkeelle jo tänään.
Luontopositiivisuus on keino uudistaa sekä liiketoimintaa että luontoa | Gaia.fi
Luontopääoman vaaliminen on ihmiskunnan kannattavin investointi | Gaia.fi
Suuntana liiketoiminnan systemaattinen luontopositiivisuus | Gaia.fi
