Takaisin 13.2.2024

Kaksoisolennaisuusanalyysi tukee liiketoiminnan kehittämisessä ja strategisessa päätöksenteossa

a blurry photo of a person walking in front of a building

Kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteella tehty olennaisuusanalyysi on noussut keskeiseksi elementiksi yritysten vastuullisuustyössä. EU:n uudesta kestävyysraportointidirektiivistä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) kumpuava vaatimus priorisoida yritykselle olennaiset vastuullisuusteemat uudistaa raportointikäytäntöjä ja avaa samalla uusia strategisia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen. Uudet vaatimukset olennaisten teemojen määrittelyssä on synnyttänyt laajan kirjon uudenlaisia lähestymistapoja olennaisuusanalyysin tekemiseen. Tässä kirjoituksessa jaamme kokemuksiamme kaksoisolennaisuusanalyysin hyödyntämisestä, avaten näkymiä siihen, miten yritykset voivat hyödyntää tätä lähestymistapaa strategisessa päätöksenteossaan.

CSRD:n myötä yritysmaailma astuu uuteen aikakauteen kestävyysraportoinnissa. Direktiivi tuo mukanaan merkittäviä muutoksia erityisesti niille yrityksille, jotka eivät aiemmin ole olleet velvoitettuja vastuullisuustyön raportointiin. Monet organisaatiot tarkastelevat CSRD:tä ensisijaisesti vaatimusten täyttämisen kannalta, mutta sen soveltaminen tarjoaa myös mahdollisuuden kehittää yrityksen liiketoimintaa uudella tavalla, kuten hyödyntämällä kaksoisolennaisuuteen perustuvaa olennaisuusanalyysiä liiketoiminnan strategisen suunnittelun välineenä.

Kaksoisolennaisuusolennaisuusanalyysi luo pohjan yrityksen vaikuttavalle vastuullisuustyölle ja on CSRD:n mukaisen raportoinnin perusta. Analyysin kautta yritys tunnistaa ja valitsee omalle toiminnalleen oleelliset vastuullisuusteemat, joita voidaan hyödyntää sekä strategisen liiketoiminnan kehittämisessä sekä vaatimustenmukaisessa raportoinnissa. Prosessissa vastuullisuusteemoja arvioidaan kahdesta näkökulmasta: yrityksen toiminnan positiivisista sekä negatiivisista vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön, sekä tietyn vastuullisuusteeman aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet yrityksen liiketoiminnalle. Huolellisesti suoritettu olennaisuusanalyysi auttaa keskittämään yrityksen vastuullisuustyön niille alueille, joilla on suurin vaikutus.

Direktiivin vaatimusten laajuus ja syvyys ilmenevät 84 raportointikokonaisuuden ja 1144 yksityiskohtaisen tietovaatimuksen kautta. Näiden uusien vaatimusten edessä on viisasta aloittaa valmistautuminen hyvissä ajoin, jotta yritys on valmis vastaamaan tulevaisuuden raportointiurakkaan. CSRD:n raportointivelvoitteet astuvat voimaan eri kokoluokan yrityksille porrastetusti*.

CSRD:n vaatimat raportointivelvoitteet on avattu ESRS-standardeissa (European Sustainability Reporting Standards), jotka tarjoavat ohjeistusta ja kriteerit myös kaksinkertaisen olennaisuuden määrittelyyn. Standardit eivät kuitenkaan viitoita yksityiskohtaista menetelmää itse olennaisuusanalyysin tekemiseen. Tämän vuoksi erilaisia lähestymistapoja nähdään niin olennaisuusanalyysien tarjonnassa kuin toteutuksessa. Gaian ensimmäiset CSRD:n mukaiset kaksoisolennaisuusanalyysit, mukaan lukien Gaian oma olennaisuusanalyysi, valmistuivat syksyllä 2023. Havaitsimme, että vaikka prosessi voi alussa vaikuttaa haastavalta, se tarjoaa perinteistä olennaisuusanalyysiä laajemmat mahdollisuudet paitsi yrityksen vastuullisuustyön kehittämiseen myös liiketoiminnan riskien ja mahdollisuuksien syvällisempään ymmärtämiseen.

Perusteellinen analyysi luo pohjan systemaattisesti johdetulle vastuullisuustyölle

Vaikka yrityksen ensisijainen tavoite saattaa keskittyä säädöstenmukaisuuteen ja olemassa olevan olennaisuusanalyysin päivittämiseen CSRD-vaatimusten mukaiseksi, prosessi voi tarjota yritykselle lisäarvoa laajemmassa kontekstissa. Analyysi tuottaa uutta tietoa yrityksen arvoketjusta, sidosryhmistä, vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön sekä liiketoiminnan riskeistä ja mahdollisuuksista. Tämä kaikki on arvokasta tietoa liiketoiminnan kehittämiseen. Rohkaisemmekin suhtautumaan prosessiin uteliaasti ja avoimin mielin, jotta sen mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti käyttöön. 

Teemojen syvällinen analyysi valottaa monipuolisesti, miten eri vastuullisuusteemat kytkeytyvät yrityksen toimintaan, tarjoten laaja-alaista ymmärrystä niiden vaikutuksesta liiketoiminnan eri osa-alueisiin. Arvioinnin on oltava perusteltua ja objektiivista, tukeutuen parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Sen ei tule nojata yksinomaan subjektiivisiin mielipiteisiin, raportoinnin helppouteen tai yrityksen vaikutusvaltaan kyseisessä teemassa. Analyysissä tulisi ottaa huomioon myös vaikutusten aikaperspektiivi; miten teemojen merkitys muuttuu lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä? Perusteellinen arviointi edellyttää laaja-alaista asiantuntemusta sekä yrityksestä ja sen toimialasta, että vastuullisuusteemoista. Monipuolinen analyysi tarjoaa tarkat ja kattavat perusteet olennaisiksi valituille teemoille sekä sitä kautta yrityksen vastuullisuustyölle.

Lujita sidosryhmäsuhteita ja tee parempia päätöksiä osallistamalla keskeisiä sidosryhmiä

Olennaisuusanalyysi alkaa yrityksen arvoketjun määrittelystä, jossa tunnistetaan yrityksen ja sen toimialan vaikutuksia eri sidosryhmiin arvoketjun eri osissa, kuten alkutuotannossa, hankintaketjussa, jakelussa, tuotteiden ja palveluiden käytön aikana ja niiden elinkaaren lopussa. Lisäksi projekteissamme hyödynnämme Gaian kehittämää ennakointiviitekehystä tulevaisuuden kestävyyteen liittyvien muutosten tarkasteluun arvoketjun eri osissa. Keskeisten arvoketjussa syntyvien vaikutusten sekä sidosryhmien tunnistaminen projektin alussa auttaa monipuolisten näkemysten hakemisessa perusteellista analyysiä varten.

Sidosryhmien näkemysten tuominen mukaan analyysiin on tärkeää, mutta osallistaminen voidaan toteuttaa joustavasti hyödyntämällä erilaisia lähteitä. Tietoa voidaan haastattelujen lisäksi kerätä olemassa olevan materiaalin, kuten toteutettujen kyselyjen ja muiden selvitysten, kautta. Projektiemme aikana olemme havainneet, että olennaisuusanalyysi on myös herättänyt yrityksiä pohtimaan, kuinka vastuullisuusteemoja voisi tuoda osaksi niiden nykyisiä sidosryhmäosallistamisen työkaluja, kuten asiakaskyselyjä ja tapahtumia. Vastuullisuusteemat kiinnostavat nykyään entistä laajempaa yleisöä, ja niiden nostaminen eri sidosryhmäfoorumeissa välittää vahvan viestin yrityksen sitoutumisesta ja kiinnostuksesta kuulla sidosryhmiensä mielipiteitä ja näkemyksiä. Tämä ei ainoastaan tarjoa yritykselle tietoa sidosryhmille tärkeistä aiheista, vaan myös lujittaa yrityksen mainetta vastuullisuuden edelläkävijänä.

Vahvista yhteistä tilannekuvaa ja visiota sisäisillä keskusteluilla

Yrityksen sisäiset keskustelut prosessin aikana ovat ratkaisevassa roolissa monipuolisten näkemysten keräämiselle ja tärkeimpien teemojen tunnistamiselle. Projektin alussa pöydällä on usein vielä suuri määrä potentiaalisesti olennaisia teemoja harkittavana. Analyysin ja keskustelujen edetessä yhteinen tilannekuva ja ymmärrys teemojen tärkeydestä suhteessa toisiinsa kirkastuu. Samalla epäolennaisten aiheiden osalta on pystyttävä perustelemaan, miksi ne eivät ole kyseiselle yritykselle olennaisia. Yritykset asettavat lopulta itse olennaisuuden ja epäolennaisuuden rajat sekä perusteet, joten yhteiset dialogit eri liiketoimintoja edustavien henkilöiden välillä ovat erityisen tärkeitä, kun määritellään organisaation vaikutuksia ja vastuun rajoja sekä luodaan yhteistä ymmärrystä vastuullisuusteemojen priorisoinnista. 

Olemme huomanneet, että teemojen arviointiin liittyvät haasteet liittyvät usein erilaisten näkökulmien harmonisoimiseen ja oikean tasapainon saavuttamiseen. Tämä prosessi edellyttää aikaa ja näkökulmien kypsymistä, sillä asioihin harvoin löytyy yksiselitteisiä oikeita tai vääriä vastauksia. Päämääränä on muodostaa yhteinen näkemys, jonka myötä yrityksen kannalta keskeisimmät vastuullisuusteemat erottuvat selkeästi monien vaihtoehtojen joukosta. Kokemuksesta suosittelemme, että teemoja käsitellään yrityksen sisäisissä työkokouksissa useammassa keskustelussa, jolloin kokonaisvaltainen ymmärrys syventyy ja vahvistuu.

Laajenna näkemystä vastuullisuusteemojen taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista

Kaksinkertaisen olennaisuuden taloudellisten vaikutusten analyysi tarjoaa syvyyttä vastuullisuusteemojen arvioinnille sekä tuottaa uudenlaista näkökulmaa yrityksen riskien ja mahdollisuuksien arviointiin. Yritykset, jotka ovat jo perehtyneet liiketoiminnan riskien hallintaan, voivat soveltaa näitä hyväksi havaittuja menetelmiä myös vastuullisuusteemoihin liittyvien taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Erityisen arvokkaiksi ovat osoittautuneet keskustelut, joissa yrityksen taloudelliset asiantuntijat ja vastuullisuuden ammattilaiset pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja näkemyksiä vastuullisuusteemojen taloudellisista ulottuvuuksista, mikä edistää monipuolisempaa ymmärrystä ja parempaa päätöksentekoa.

Seuraa toimintaympäristön kehitystä ja hyödynnä tuloksia liiketoiminnan kehittämisessä

Olennaisuusanalyysin tulisi olla päivittyvä prosessi, joka ottaa huomioon yrityksen toiminnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Uusia standardeja ja säädöksiä julkaistaan jatkuvasti, ja olemassa olevia päivitetään. Perusteellisesti tehdyn ensimmäisen olennaisuusanalyysin avulla yritykset kykenevät tehokkaammin seuraamaan näiden muutosten vaikutuksia sekä arvoketjuunsa että keskeisiin vastuullisuusteemoihinsa, mahdollistaen riskeihin reagoimisen ja mahdollisuuksien hyödyntämisen, sekä tarvittaessa nopean sopeutumisen muuttuviin tilanteisiin.

Olennaisuusanalyysin toteuttamisen jälkeen on ensiarvoisen tärkeää integroida prosessin tulokset ja oivallukset suoraan liiketoiminnan kehittämiseen. Gaian oman olennaisuusanalyysin tuloksia hyödynnetään esimerkiksi strategiamme päivityksessä. Olennaisuusanalyysi ei ole pelkästään raportointiväline, vaan se on strateginen työkalu, jonka avulla voidaan tehokkaasti tunnistaa ja asettaa etusijalle yrityksen kannalta kriittisimmät vastuullisuusteemat. Kaksoisolennaisuuden periaatteen hyödyntäminen mahdollistaa syvemmän ymmärryksen vastuullisuusteemojen monimutkaisista kytköksistä yrityksen eri toimintoihin ja kilpailukyvyn säilyttämiseen pitkällä aikavälillä. Tämän lähestymistavan avulla yritykset voivat paremmin vastata nykyisiin haasteisiin, mutta myös ennakoida ja valmistautua tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja riskeihin.

*CSRD:n mukaisten raporttien julkaisemisvaatimus alkaa vuonna 2025 (2024 tiedoilla) suuryrityksistä, jotka ovat jo raportoineet vastuullisuustietojaan NFRD:n puitteissa. Vuodesta 2026 alkaen velvoitteet ulottuvat myös keskikokoisiin yrityksiin, joilla on vähintään 250 työntekijää, 50 miljoonan euron nettoliikevaihto tai 25 miljoonan euron taseen loppusumma. Vuonna 2027 vaatimukset laajenevat kattamaan myös pörssilistatut pienet ja keskisuuret yritykset.

CSRD-raportointi ja olennaisuusarvioinnin uudet ulottuvuudet – miten omaksua strategisempi lähestymistapa vastuullisuuteen? | Gaia.fi
Vastuullisuusvaatimusten perustaso ei enää riitä, tarvitsemme susformaation | Gaia.fi

Julkinen sektori, TKI-politiikka, organisaatioiden vastuullisuus, kansainvälinen yhteistyö, verkosto- ja sidosryhmäyhteistyö

rosa.degerman@gaia.fi
+358456397101

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen vaatii uudenlaista osaamista

Liiketoimintastrategiat ja toimeenpano, liiketoiminnan kehittäminen, vastuullisuusstrategiat ja toimeenpano, kiertotalouden liiketoimintamallit, strateginen muutosjohtaminen ja johtamisen kehittäminen

leni.valsta@gaia.fi
+358505755685

Kirjoittajan muita artikkeleita:

CSRD-raportointi ja olennaisuusarvioinnin uudet ulottuvuudet – miten omaksua strategisempi lähestymistapa vastuullisuuteen?

Kestävä ja vihreä rahoitus, EU-taksonomia, CSRD, vastuullisuusraportointi, yritysostot ja ESG due diligence, rahoitusmarkkinat ja sääntely

saara.haapamaki@gaia.fi
+358 40 590 8188