Merituulivoima on Suomelle merkittävä kasvumahdollisuus. Merituulivoimaloiden tulevaisuuden näkymät Suomessa ovat erinomaiset. Useat merituulipuistohankkeet Itämeren alueella ovat edenneet viimeisen reilun vuoden aikana merkittävästi, ja investointipäätöksiä voidaan odottaa jo vuosien 2024–2028 aikana.
Pelkästään Suomen rannikkoalueella ja talousaluevyöhykkeellä etenee hankkeita, joiden yhteenlaskettu nimellisteho on noin 8 GW. Tämä määrä vastaa noin viiden (5) Olkiluoto 3:n ydinvoimalayksikön tehoa ja on investointien kokonaisarvoltaan luokkaa 12–16 mrd euroa. Kun mukaan lasketaan lisäksi Ahvenanmaan, Ruotsin ja muut Itämeren alueelle suunnitellut hankkeet, kasvaa yhteenlaskettu tavoitekapasiteetti lähes 40 GW:iin ja investointien kokonaissumma tasolle 60-80mrd euroa. Merituulipuistohankkeet ovat usein kytköksissä laajaan energiajärjestelmän kokonaisuuteen kuten esim. teollisuuskäyttöön, energian varastointiin sekä vedyntuotantoon ja jatkojalostamiseen.
Mahdollisuus on poikkeuksellisen iso, konkreettinen ja lähellä Suomea
Vauhtia suomalaiselle merituulivoimarakentamiselle saatiin 9.2.2023, kun työ- ja elinkeinoministeriö antoi sitoumuksen 30 miljoonan euron myöntövaltuuksista Suomen Hyötytuuli Oy:lle Porin Tahkoluotoon suunniteltua merituulivoiman demonstraatiohanketta varten vuodelle 2023. Demonstraatiohanke liittyy Suomen Hyötytuuli Oy:ssä suunniteltavaan Porin Tahkoluodon merituulipuiston merkittävään, miljardiluokan laajennukseen, jonka edistäminen vauhdittui em. päätöksellä merkittävästi. Laajennus tulisi kattamaan 40 uutta merituulivoimalaa.
Merituulivoiman ja siihen liittyvien järjestelmien liiketoimintapotentiaali Suomelle on iso ja konkreettinen. On arvioitu, että pelkästään suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa mukana olevien yritysten kautta varovaisestikin arvioituna em. merituulipuistohankkeet voivat synnyttää aikavälille 2026–2035 n. 3500–6000 uutta työpaikkaa Suomeen. Pysyvien työpaikkojen lisäksi merituulivoimalan keskimäärin 35 vuoden elinkaaren aikaiset positiiviset vaikutukset myös verotuloina ovat huomattavat. (Gaian selvitys merituulivoiman aluetaloudellisista vaikutuksista Suomen Tuulivoimayhdistykselle valmistuu toukokuun alussa).
Merituulivoiman keskittymän synnyttämisellä on jo kiire
Onnistunut merituulipuistojen ja siihen liittyvien järjestelmien ja laitosten suunnittelu, rakentaminen ja kilpailukykyinen operointi tarvitsevat tuekseen meille ennen kokemattoman laajat satama- ja terminaalialueet. Lisäksi tarvitaan satamissa toimivat kumppanit teknisiin ratkaisuihin ja järjestelmiin sekä toimituksiin, varastointeihin, esikäsittelyihin, kuljetuksiin, asennuksiin ja huoltotoimintoihin. Tarvittavien alueiden ja tilojen vaatimukset ovat merkitykselliset osien suuren määrän, koon ja painon takia. Esimerkkeinä voi mainita, että turbiinin siipien pyörimishalkaisija on luokkaa 270 m ja perustusten halkaisija n. 35 m sekä kokonaispaino luokkaa 1 500–7 000 tonnia. Tähän tarkoitettua operointi- ja varastointialuetta on ansiokkaasti tarkasteltu jo vuonna 2014 Prizztech’in teettämässä (Sweco) selvityksessä ”Mäntyluoto-Tahkoluoto -alueen soveltuvuus merituulivoimarakentamisen keskittymäksi”. Porin alueen huomattiin jo tuolloin omaavan erinomaiset mahdollisuudet kehittyä kilpailukykyiseksi satama- ja terminaalialueeksi, joka operoi ja tuottaa palveluja laajalle joukolle merituulipuistoinvestointeja Pohjanlahden alueella.
Raahen satama on ollut jo vuosia keskeisessä roolissa maalle rakennettavien tuulipuistojen logistiikassa: sen kautta rakentamispaikoille on kuljetettu jo satoja tuulivoimaloiden osia. Mahdollisuudet on huomattu myös merituulipuistojen rakentamisessa, ja kehitystyö on meneillään.
Kokkolan satama on investoinut viime vuosina merkittävästi tuulivoimakomponenttien käsittelyyn liittyvään infraan ja tarjoaa mm. poikkeuksellisen hyvät laivaväylät ja laituriratkaisut isoille aluksille. Kehitystyötä jatketaan edelleen laiturikapasiteetin lisäämiseksi ja käsittelyalueen laajentamiseksi.
Iso mahdollisuus päästä mukaan Pohjanlahden merituulipuistojen ja uusiutuvan energian järjestelmien rakentamisen ja operoinnin tukitoimintoihin kiinnostaa. Suomalaisen Team Renewable Arctic -ekosysteemin 26 yrityksen joukkoon ovat vuoden 2023 alussa liittyneet satamat Porista, Raahesta ja Kokkolasta. Niillä on kaikilla erinomaisia edellytyksiä olla jatkossa mukana merituulivoiman kasvussa – yhdessä ja erikseen. Satamaoperoinnissa mukana olevat yritykset Havator Oy, Hooli Stevedoring Oy ja Olmar Pori Oy tulivat myös mukaan samoista syistä – arvioimaan mahdollisuuksia ja suuntaa uuteen liiketoimintaan. Vaikka Enersense Offshore Oy ei olekaan logistiikkayritys, sen Porin toimipaikan sijainti Mäntyluodon entisen telakan alueella avaa mahdollisuuksia monipuolistaa omaa rooliaan myös logistisista syistä. Merkittävä rooli on myös tuulivoimayhtiö Suomen Hyötytuuli Oy:llä alueen ja Suomen merituulivoiman veturina. Muitakin tästä mahdollisuudesta kiinnostuneita satamia sekä satama- ja logistiikkatoimijoita löytyy Suomesta, mutta kokeneita kilpailijoita löytyy paljon Euroopasta mm. Tanskasta, Saksasta, Hollannista ja Isosta- Britanniasta.
Pääseminen mukaan merituulivoiman kasvuun edellyttää investointeja merituulivoimaloiden rakentamista ja operointia tukeviin laajoihin maa-alueisiin ja tukitoimintoihin. Lähiaikoina tulemme näkemään, miten Pohjanlahden alueella olevien satamien ja satamatoiminnoissa mukana olevien yritysten johto ja omistajat Suomessa, Ruotsissa ja Virossa näkevät mahdollisuuden ja kilpailutilanteen. Varmaa on, että näin iso liiketoimintamahdollisuus kiinnostaa laajasti. Ovatko jotkut jo investoimassa toimintoihin, joilla päästä mukaan kasvavaan liiketoimintaan? Millaisia suunnitelmia muhii pinnan alla Itämeren alueen maissa? Mitä meidän tulisi Suomessa tehdä, isosti ja yhdessä, jotta me olisimme kehityksen kärjessä ja mukana – kohti hiilineutraalia, sähköistyvää ja kansainvälistyvää Suomea?
Tuulivoima tuo Suomelle energiaomavaraisuutta, päästövähennyksiä ja merkittäviä vientimahdollisuuksia | Gaia.fi
Edullinen ja vihreä sähkö suomalaisen teollisuuden kilpailuetuna – merituulivoimasta ratkaisu? | Gaia.fi
Team Renewable Arctic Finland kehittää merituulivoiman kansainvälistä liiketoimintaa | Gaia.fi
