Ukrainan sodan myötä kiihtynyt energiakriisi ja tarve päästä eroon fossiilisista polttoaineista vauhdittaa vihreää energiasiirtymää. Investointeja merituulivoimatuotantoon tehdään kaikkialla maailmassa. Samalla paranevat mahdollisuudet tavoitella Pariisin sopimuksen edellyttämää 1,5 asteen tavoitetta ja hillitä ilmaston lämpenemistä. Suomen hallituksen kunnianhimoinen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä on vahva kannanotto ilmastomuutoksen torjunnan tärkeydestä. Tuulivoiman lisääminen on yksi tärkeimmistä keinoista varmistaa energiaturvallisuus ja -vakaus ja samalla vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Suomi on jo vahva tuulivoimamaa. Suomeen on rakennettu vuoden 2022 loppuun mennessä yli 1300 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 5,7 GW. Yhteenlaskettu teho on noin 3,5-kertainen verrattuna Olkiluoto 3 ydinvoimalan tehoon. Vuosi 2022 oli ennätysvuosi: silloin rakennettiin peräti 40 % edellä mainitusta tuulivoimasta. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on n. 10 % ja sen osuuden arvioidaan nousevan 25 %:iin vuoteen 2030 mennessä.
Tuulivoima menee merelle
Kehityssuunta maailmalla ja Itämeren alueella on kaikilla sama, tuulivoima menee merelle. Merellä tuuliolosuhteet ovat erinomaiset ja tuulipuiston sijainnille on hyvät maisemalliset sekä toiminnalliset edellytykset. Hyötysuhteeltaan suurten turbiinien käyttö onnistuu helpommin merellä kuin maalla, ja suurten komponenttien asentaminen merelle on sujuvaa, vaikka vaatiikin erityisosaamista ja -kalustoa.
Eurooppa on poikkeuksellisen vahva merituulivoiman teknologia- ja markkina-alue. EU-komissio on laatinut jo 2020 strategian merelliselle uusiutuvalle energialle (COM(2020)741) sekä tavoitteet rakentaa uutta merituulivoimaa 60 GW vuoteen 2030 mennessä, ja 300 GW vuoteen 2050 mennessä. Merituulivoiman tulevaisuuden näkymät Suomessa ja lähialueilla ovat erinomaiset ja vientimahdollisuudet varsin monipuoliset.
Useat merituulipuistohankkeet Itämeren alueella ovat edenneet, ja merkittäviä investointipäätöksiä voidaan odottaa tehtävän jo vuodesta 2024 eteenpäin. Pelkästään Suomen rannikkoalueen ja talousvyöhykkeen hankkeiden yhteenlaskettu teho on noin 8 GW. Tämä määrä vastaa reippaasti yli puolta Suomen kylmän talvipäivän kulutuksesta ja on investointien kokonaisarvoltaan luokkaa 12-16mrd euroa. Kun mukaan lasketaan lisäksi Itämerellä Ahvenanmaalla ja Ruotsissa olevat merkittävimmät hankesuunnitelmat, kasvaa yhteenlaskettu tavoitekapasiteetti lähes 40 GW:iin ja investointien kokonaissumma 60–80 miljardin euron tasolle.
Suomalaista tuulivoimaosaamista maailmalle
Helmikuussa saatiin vauhtia merituulivoimarakentamiselle Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 9.2.2023 sitoumuksen 30 miljoonan euron myöntövaltuuksista Suomen Hyötytuuli Oy:lle Porin Tahkoluotoon suunniteltua merituulivoiman demonstraatiohanketta varten vuodelle 2023. Demonstraatiohanke liittyy Suomen Hyötytuuli Oy:ssä suunniteltavaan Porin Tahkoluodon merituulipuiston miljardiluokan laajennukseen, joka astui em. päätöksellä merkittävästi eteenpäin.
Gaian johtama Team Renewable Arctic Finland -ekosysteemin yritykset jatkavat yhteistyötä jälleen 2023–24 vauhdittaakseen kansainvälistä kasvuaan. Yritykset näkevät yhteistyön voiman, jolla saavuttaa avainyritykset maailmalla ja kertoa suomalaisesta merituulivoima-, energia- ja offshore-osaamisesta ja uusista ratkaisuista suunnittelussa, toteutuksessa ja älykkäässä operoinnissa. Helmikuuhun 2023 mennessä seuraavat 22 yritystä on sitoutunut mukaan: ABB, Arctia, Aker Arctic, Boskalis Terramare, Danfoss, Destia, Enersense, EPV Energia, ESL Shipping, Finnish Sea Service, Fortum, Havator, Kokkolan satama, Meriaura, Olmar, Porin satama, Savcor, Steerprop, Suomen Hyötytuuli, Sweco, Raahen satama, VTT. Mukaan voi kriteerien täyttyessä päästä vielä 31.3.2023 mennessä.
Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet yritykset!
Team Renewable Arctic Finland kehittää merituulivoiman kansainvälistä liiketoimintaa
Lue lisää globaalista tuulivoimasta
