Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste vuosikymmeniä eteenpäin. Tarvitsemme vahvoja yhteisiä tekoja. Olemassa oleva keinovalikoima on laaja ja tutkimus tukee valintojen ja päätösten tekemistä. Lisäksi yleisissä ilmastoasenteissa on tapahtunut muutos, sillä ilmastomuutos otetaan yhteiskunnassa vakavammin. Toimenpiteiden toteuttaminen vaatii kuitenkin edelleen laaja-alaista yhteiskunnallista ja ilmastopoliittista keskustelua, jolla vahvistetaan toimenpiteiden hyväksyttävyyttä.
Keskustelua ilmastonmuutoksesta ja erityisesti ilmastopolitiikasta sekä sen toimenpiteistä käydään jo paljon, aina kansainvälisen ilmastopolitiikan yhteisestä sopimisesta paikallistason kaupunkien ilmastotoimenpiteiden toteuttamisen edistämiseen. Ilmastopolitiikka koskettaa kuitenkin niin laajasti erilaisia tahoja ja synnyttää erilaisia, myös ristikkäisiä ja negatiivisia, pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutuksia yhteiskunnassa, että keskustelua ei voi olla liikaa. Eri näkökulmien yhteen saattaminen tapahtuu ihmisten kohtaamisissa ja yhteisissä keskusteluissa.
Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen moninaiset haasteet vaativat myös edelleen yhteiskunnan tärkeimpien päättäjien yhteisen ymmärryksen luomista ja jatkuvaa keskustelua. Suomessa korkean tason päätöksentekijöistä koostunut Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä (IPP) on tätä keskustelua käynyt vuosina 2020–2023. IPP:n tarkoituksena on ollut luoda yhteistä ymmärrystä ja näkymää siitä, miten Suomessa voidaan siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti nopeutetulla aikataululla vuoteen 2035 mennessä. IPP:n tavoitteena on ollut 1) lisätä ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä ja 2) tarjota sidosryhmille kanava osallistua ilmastotoimien kansalliseen valmisteluun.
Keskustelua tarvitaan edelleen, enemmän ja yhä laaja-alaisemmin
Pääministerin puheenjohtama Suomen IPP on kansainvälisestikin ainutlaatuinen toimintamalli koostuen laaja-alaisesti ja monipuolisesti yhteiskunnan eri tahojen korkeimman johdon edustajista. Mukana ovat ammattiliitot, kunnat, tutkijat, teollisuudenalat, etujärjestöt, nuoret ja kansalaisjärjestöt. IPP:n toiminnan arvioinnissa todetaan, että IPP on tarjonnut ainutlaatuisen foorumin poikkisektoraaliselle keskustelulle ja täyttänyt paikkansa. Gaian toteuttamassa arvioinnissa suositellaan, että vastaavaa toimintaa tulisi jatkaa myös tulevilla hallituskausilla. Lisäarvoa on syntynyt erityisesti eri tahojen yhteisestä keskustelusta, joka on auttanut ymmärtämään laaja-alaisesti erilaisia näkökulmia.
Ilmastonmuutoksen edetessä agendalle nousevat entistä vahvemmin oikeudenmukaisuuden kysymykset, joiden ratkomiseen tarvitaan erityisesti eri näkemysten yhteen saattamista sekä ymmärrystä moninaisista ilmastonmuutoksen sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Toimintamallissa on toki vielä kehitettävää ja arviointiraportti esittelee vaihtoehtoisia malleja jatkossa huomioitavaksi. Hyvän yhteisen rakentavan ja tehokkaan keskustelun kannalta jäsenten määrä ei tulisi olla liian suuri, mutta toisaalta yhteiskunnan eri tahoja on paljon. Kokousten tueksi ja IPP ympärille järjestettävälle toiminnalle on paljon vaihtoehtoisia toteutustapoja, joiden suunnittelu riippuu käytössä olevista resursseista.
Keskustelua tarvitaan edelleen, enemmän ja yhä laaja-alaisemmin. Erityisesti poliittisessa päätöksenteossa kaivataan yhä kasvavaa yhteisymmärrystä ja kaikkien toimijoiden näkemyksien esille tuomista rakentavasti ja tasapuolisesti. Arvioinnissa korostetaan, että tätä rakennetaan parhaiten luomalla pysyviä ja jatkuvia kanavia keskustelulle ja tuomalla aiheita keskusteluun ennakoivalla otteella. Keskustelemalla, uusia näkökulmia hakemalla, sekä yhteistä ymmärrystä luomalla mahdollistetaan ne toimet, joita yhteiskunnassa kipeästi tarvitaan, nyt ja tulevaisuudessa.
Lue lisää: Ilmastonmuutos | Gaia.fi
Kuva: Julia Kivelä
