Takaisin 9.12.2021

Kestävyyshaasteet eivät ratkea ilman pitkäjänteistä tutkimuksen rahoittamista

Tutkimusta tarvitaan, jotta kestävyyshaasteet voidaan ratkaista.

Tutkimuksella on merkittävä rooli etsiessämme ratkaisuja tulevaisuuden suuriin kestävyyshaasteisiin. Sen lisäksi, että korkeakoulut ja tutkimuslaitokset kouluttavat tulevaisuuden osaajia, tarjoavat ne tutkimustietoa faktapohjaisten päätösten tekemiseksi sekä uusia innovaatioita ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimusyhteisöllä on myös merkittävä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tämän vuoksi myös tutkimuksen rahoituksen tulee olla kunnossa.

Huoli tutkimustulosten kaupallistamisen edellytyksistä kasvaa

Julkisen tutkimusrahoituksen yksi tavoite on edistää tutkimustulosten kaupallistamista ja tulosten hyödyntämistä yrityksissä. Tutkimustulosten hyödyntäminen yhteiskunnassa on kriittisen tärkeää pitkän aikavälin kilpailukykymme ylläpitämiseksi, mutta viime vuosina julkisen tutkimuksen rahoitus on Suomessa vähentynyt. Business Finlandin rahoitus on käytännössä ollut ainoa väylä kaupallistaa intensiivistä tutkimusta vaativia hankkeita.

Gaian Business Finlandille laatiman viime aikaisten arviointien ja selvitysten meta-analyysin aineistossa korostui huoli Suomen kilpailukyvyn heikentymisestä tutkimustulosten kaupallistamisen osalta viimeisten vuosien aikana. Niukat resurssit haastavat erityisesti palveluiden markkinointia ja kaupallistamiskulttuurin kehittämistä korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.

Hälyttävää on myös, että vaikuttavuusarviointien ja selvitysten tulokset tulevat päättäjien eteen viiveellä, samalla kun rahoituksen leikkausten negatiiviset vaikutukset saattavat toteutua nopeastikin. Tutkimustulosten kaupallistamisen rakenteet voivat siis hävitä hyvinkin äkillisesti resurssien loppuessa, vaikka niiden luomisessa kestää kauan ja vaikutukset syntyvät vasta pitkällä aikajänteellä.

Innovaatioekosysteemit pääosassa yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyössä

Positiivista on, että Suomessa yritysten ja yliopistojen yhteistyö nähdään eurooppalaisittain edelleen vahvana. Ekosysteemit ovat olennaisessa roolissa kestävyyshaasteiden ratkomisessa, pitkäjänteisten strategisten kumppanuuksien kehittämisessä ja uuden luomisessa.

Ekosysteemien kehittämiseksi koordinoivan tahon tärkeys ja toisaalta rahoituksen epävarmuuden sietäminen ja rahoittajien riskinottokyky ovat keskeisiä osatekijöitä. Julkisten rahoittajien tulisi taata innovaatioekosysteemien rahoituksen pitkäjänteisyys. Rahoittajien ei kuitenkaan tulisi liikaa ohjata ekosysteemien toimintaa, vaan luoda kannusteita ja toimintaa mahdollistavia rakenteita. Myös tutkimusinfrastruktuureja korostetaan tärkeänä osana ekosysteemien toiminnan edistämistä.

Yliopistojen puolella tutkijan uran monipuolistaminen, yliopistojen mittaristot tulosten kaupallistamiselle ja hyödyntämiselle sekä TKI-yksiköiden vahvistaminen nähdään tärkeinä edistämään tutkimustulosten hyödyntämistä ja kaupallistamista.

Rohkea rahoitus vauhdittaa sekä elinkeinojen uudistumista että yhteiskunnan ja tieteen kehitystä

Niin Suomen kilpailukyvyn kuin yhteisen tulevaisuuden kannalta olisi kannattavinta, että myös innovaatiotoiminnassa keskityttäisiin kestävän kehityksen teemoihin. Tutkimuksen rahoitus suuntautuu tulevaisuudessa yhä vahvemmin kestävän kehityksen teemoihin esimerkiksi EU:n kestävän rahoituksen strategian mukaisten toimenpiteiden edetessä. Suomalaisen tutkimuksen tulee pärjätä tässä kilpailussa.

Jotta rohkeasti yhteiskuntaa uudistavia tuloksia voidaan saada aikaisesti, tarvitaan kuitenkin rahoitukselta rohkeutta sekä korkeampaa riskinoton mahdollisuutta. Perinteitä ei välttämättä ole syytä kunnioittaa tässä aiheessa, sillä tulevaisuuden rahoituksen rooli on fasilitoida uusia monitieteellisiä aloja, tai jopa sellaisia aloja, joita ei ole vielä edes olemassa. Nousevien alojen tukemisessa nähdään jälleen tärkeänä uudet alustat ja innovaatioekosysteemit. Tämä vaatii myös toimijoiden ja tulosten hyödyntäjien monipuolista valikointia.

Globaalit kestävyyshaasteet vaativat rohkeaa otetta kaikilta toimijoilta. Tältä tarpeelta julkisen tutkimuksen rahoittajatkaan eivät voi paeta. Rohkeutta ja riskinottoa edistäisi rahoittajien keskinäinen koordinaatio ja yhteistyön tiivistäminen, joiden osalta selvitykset peräänkuuluttavat terävöittämistä.

Mari Hjelt, Varatoimitusjohtaja, Gaia Consulting

Anna Pakkala, Vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting

Gaia tuotti Business Finlandille meta-analyysin, jossa käytiin läpi viime vuosien julkaisuja ja arviointeja päivitetyn tilannekuvan muodostamiseksi siitä, kuinka julkisen tutkimuksen rahoitus tukee tällä hetkellä suomalaista innovaatiotoimintaa sekä tutkimuksen tulosten kaupallistamista.

Innovaatiot, puhtaat teknologiat, ennakointi, arvonmääritykset, fasilitointi, strategia

mari.hjelt@gaia.fi
+358 40 8236991

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Out of the blue – sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen agenda

hiilineutraalisuustiekartat, organisaatioiden vastuullisuus, kestävä liiketoiminan kehitys, vastuullisuusviestintä ja brändit

anna.pakkala@gaia.fi
+358 46 922 5593

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Uusi opas kokoaa yhteen vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviä käytäntöjä