Takaisin 9.6.2023

Biodiversiteetti on sisäänrakennettu EU:n yritysvastuusääntelyyn

EU:n uuden yritysvastuusääntelyn keskeiset pykälät osoittavat, että sääntely on kehittymässä vaatimaan yrityksiltä kokonaisvaltaista ymmärrystä yritystoiminnan suhteesta biodiversiteettiin ja sen lisäksi konkreettisia suunnitelmia sekä toimia luontokadon pysäyttämiseksi.

Yrityskenttä on vauhdissa ilmastotyön suhteen ja nyt ekologisen yritysvastuun toimia pyritään täydentämään kokonaisvaltaisemmaksi ja paremmin luontonäkökulmia huomioivaksi. Suurten yritysten tulee nyt tuntea EU-taksonomian, CSRD:n sekä tulevan CSDDD:n vaatimukset, jotka heijastuvat myös arvoketjujen pienempiin yrityksiin arvoketjujen ja markkinoiden kehityksen kautta.

CSRD vaatii transitiosuunnitelmaa kohti luontopositiivisuutta

EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) velvoittaa kaikki sen piirissä olevat yritykset kertomaan niistä toimintaperiaatteistaan, jotka ohjaavat biodiversiteettivaikutusten- ja riskien sekä niihin liittyvien mahdollisuuksien tunnistamista ja hallintaa. Kun tarkastellaan kaksoisolennaisuusanalyysilla biodiversiteetin vaikutusolennaisuutta ja taloudellista olennaisuutta yritykselle, biodiversiteettivaikutusten raportointi voi nousta tarpeelliseksi johtuen itse yrityksen tai sen tuotantoketjun alku- ja loppupään toimintojen vuoksi.

Kun biodiversiteetti on tunnistettu olennaiseksi teemaksi yritykselle, sen tulee raportoida luontovaikutuksistaan ja toimenpiteistään niiden suhteen. CSRD:n mukainen biodiversiteettiraportointi edellyttää yrityksiltä samankaltaista kokonaisvaltaista ja strategista otetta biodiversiteetin käsittelyyn kuin monella on jo vähähiilisyyteen siirtymisen kohdalla. Yrityksiä velvoitetaan kertomaan muun muassa niiden luontokadon pysäyttämiseen liittyvistä transitiosuunnitelmista, oman toiminnan sekä arvoketjujen keskeisisistä luontovaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista liittyen biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin sekä hyödynnetyistä mittareista ja biodiversiteettitavoitteiden asetannasta.

Lisäksi on hyvä hahmottaa, että biodiversiteetin hyväksi tehtävä työ ei rajoitu vain biodiversiteettiin paneutuvaan raportointistandardiin, vaan se on vahvasti linkittynyt sekä muita ympäristöaiheita kuten ilmastonmuutosta, kestävää vedenkäyttöä ja kiertotaloutta perkaaviin CSRD:n raportointistandardeihin että myös sosiaaliseen vastuuseen.

Luontokadon pysäyttäminen linkittyy kaikkiin taksonomian ympäristötavoitteisiin

EU-taksonomiassa, eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmässä, sisäänrakennettuna periaatteena on tarkastella liiketoiminnan kestävyyttä useammasta kuin yhdestä näkökulmasta. Huomioitavia ympäristötavoitteita on yhteensä kuusi kappaletta, joista kuudes on otsikoitu biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluksi ja ennallistamiseksi. Viisi muuta tavoitetta linkittyvät tiiviisti biodiversiteettiin: ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat merkittäviä luontokadon ajureita, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu on samalla biodiversiteetin suojelua, kiertotalouden potentiaali luontokatoon puuttujana on kiistaton ja biodiversiteetin suojelu tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Lisäksi kokonaisvaltaisen ekologisen kestävyyden periaatetta vahvistetaan kunkin ympäristötavoitteen kohdalla soveltamalla ei merkittävää haittaa -kriteerejä (Do No Significant Harm). Nämä varmistavat, että taksonomian mukainen liiketoiminta ei yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta merkittävästi edistäessään aiheuta muiden ympäristötavoitteiden, kuten biodiversiteetin, toteutumiselle esteitä.

Kahteen ensimmäiseen ympäristötavoitteeseen eli ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen merkittävään edistämiseen keskittyvät taksonomiakriteerit ovat lainvoimaisia ja niistä raportointi on alkanut. Neljän jälkimmäisen ympäristötavoitteen kriteerit, mukaan lukien vaatimukset biologisen monimuotoisuuden sekä ekosysteemien suojelua ja ennallistamista edistävälle liiketoiminnalle, ovat vielä luonnosvaiheessa. Valmistelussa olevien kriteeristöjen raportointivelvoitteiden aikataulu riippuu yritysten koosta, ja ensimmäisenä ne koskevat suuria pörssiyrityksiä.

Taksonomian biodiversiteettiaktiviteettien valikoima suppea – metsänhoito ja maatalous puuttuvat

Moni yritys toivoo kestävyyden kokonaiskuvan huomioivaa, johdonmukaista sääntelyä ja on kiinnostunut tarjoamaan ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseen. Taksonomian biodiversiteettitavoitteen luonnoskriteerien suppea aktiviteettivalikoima ei auta tässä: kriteerit kattavat ainoastaan luonnonsuojelutoiminnan ja siihen osallistuvat hotelli- ja majoituspalvelut. Ajan puutteen vuoksi komissio on toistaiseksi jättänyt sisällyttämättä esimerkiksi EU:n biodiversiteettitavoitteiden kannalta äärimmäisen kriittiset metsänhoidon ja maatalouden. Tämä voi johtaa virheelliseen tulkintaan, jossa näillä sektoreilla ei nähdä olevan mahdollisuuksia vahvistaa ja elvyttää luontoa, kun tilanne on todellisuudessa päinvastainen. Yleiseurooppalaisia kriteerejä biodiversiteetin suojelulle on kuitenkin haasteellista muodostaa, sillä luontokatokysymykset ovat vahvasti paikallisia ja niistä on vaikea tehdä yleispäteviä linjauksia. Voidaan siis todeta, että pelkkään taksonomiaan keskittyminen ei riitä monien luontokadon kannalta kriittisten alojen muutospaineiden ja mahdollisuuksien havaitsemiseen.

Yritysjohdon huolellisuusvelvoite kattamaan myös toiminnan luontovaikutukset  

Direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (CSDDD, Corporate Sustainability Due Diligence Directive) edellyttäisi luonnoksen perusteella negatiivisten biodiversiteettivaikutusten tunnistamista ja niihin puuttumista arvoketjuissa. Yrityksen johdon tulisi toteuttaa huolellisuusvelvoitetta, ja tätä valvottaisiin myös kansallisesti nimettyjen viranomaisten toimesta. Ympäristöjärjestöt ovat tosin kritisoineet direktiiviä sen riittämättömästä vaatimustasosta yritysten transitiosuunnitelmien osalta: direktiiviehdotuksessa velvoitetaan yrityksiä varmistamaan, että niiden liiketoimintamalli ja -strategia ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa, mutta viittaukset EU:n biodiversiteettistrategian ja YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteisiin puuttuvat kokonaan. Onkin mahdollista, että direktiivin luonnos täydentyy näiltä osin tulevaisuudessa.

Uusi vaihde silmään yrityksen biodiversiteettityössä ja siitä raportoinnissa

EU:n yritysvastuusääntelyssä on selkeitä signaaleja ja konkreettisia linjauksia siitä, että yrityksiä ohjataan huomioimaan biodiversiteetti strategisella tasolla ja vahvistamaan sen roolia kokonaisten liiketoimintamallien taustalla. Tällaiseen systeemiseen muutokseen ohjaaminen on linjassa YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteiden kanssa. Erityisesti CSRD, mm. transitiosuunnitelmavaatimuksineen, antaa vahvaa osviittaa siitä, että taloutta pyritään ohjaamaan luontopositiiviseen suuntaan. Lisääntynyt läpinäkyvyys helpottaa osaltaan yritysten biodiversiteettityön vaikuttavuuden arviointia, mikä on välttämätön toimenpide pyrkimyksissämme pysäyttää globaali luontokato vielä tällä vuosikymmenellä.

Seitsemän vuotta aikaa tehdä liiketoiminnasta luontopositiivista | Gaia.fi
Suuntana liiketoiminnan systemaattinen luontopositiivisuus | Gaia.fi
Luontopääoman vaaliminen on ihmiskunnan kannattavin investointi | Gaia.fi
Tuleeko tiedeperusteisista luontotavoitteista kauan kaivattu standardi yritysten luontotyön tueksi? | Gaia.fi
Luontopositiivisuus on keino uudistaa sekä liiketoimintaa että luontoa | Gaia.fi

Kestävä rahoitus, ESG-riski, hiilijalanjälki, päästövähennystavoitteiden asettaminen, vaikuttavuusarviointi

saara.pohjalainen@gaia.fi
+358503591901

Kirjoittajan muita artikkeleita:

EU-taksonomia laajenee ilmastotavoitteiden ulkopuolelle – vaikutukset yrityskentällä realisoituvat jo tulevana vuonna IPCC: Viimeinen kuulutus 1,5C asteen junaan EU-taksonomia  ­– miten raportoinnin lainalaisuudet voi parhaiten täyttää?

Biodiversiteetti, ekologia, kestävä rahoitus, ekologinen yritysvastuu, liikkeenjohdon konsultointi, verkosto- ja sidosryhmätyö, kestävyysvalmentaminen, muutosjohtaminen, ilmastoviestintä, kestävyysraportointi, yrittäjyys

virve.viertio@gaia.fi
+358442416976

Kirjoittajan muita artikkeleita:

Suomen rakennusala lähtee systeemiseen muutokseen tavoitteenaan luontopositiivinen rakentaminen Seitsemän vuotta aikaa tehdä liiketoiminnasta luontopositiivista Vastuullinen rakentaminen katsoo kohti luonnon monimuotoisuuden huomioivaa tulevaisuutta