Ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin oletettu. Olemme tilanteessa, jossa emme puhu ainoastaan sääilmiöiden muutoksista, vaan siitä, että osa maapallon pinta-alasta voi tulevaisuudessa olla elinkelvotonta. Suomen Dasgupta-selvitys korostaa tarvetta nostaa luonto talouden rinnalle päätöksenteossa.
Lähes tasan kaksi vuotta sitten, helmikuussa 2021, Cambridgen yliopiston professori Partha Dasgupta julkaisi raportin, jossa vaadittiin pikaisia toimia biodiversiteetin turvaamiseksi. Raportin anti kiteytyi siihen, että olemme ihmiskuntana epäonnistuneet hoitamaan globaalia varallisuuttamme kestävällä tavalla. Luonnon arvo ei heijastu markkinahinnoissa, koska suuri osa luonnosta on ollut hyödynnettävissä ilman erillismaksua. Kestävää taloutta ei kuitenkaan ole ilman kestävää ja monimuotoista luontoa. Nyt ympäristöministeriö on julkaissut Suomen Dasgupta-selvityksen Luonnonvarakeskuksen toteuttamana.
Suomen Dasgupta-selvitys huomioi, että vaikka yritykset ovat heränneet vastuullisuuden vaikutuksiin liiketoiminnan arvonluonnissa, on edistys liian hidasta tarvittaviin pikaisiin toimiin peilaten. Järeänä keinona selvitys painottaa luontokatoverotusta, mutta toisaalta painottaa myös mahdollisuutta palkita luonnon kannalta hyödyllisestä toiminnasta. Luonto tarjoaa niin liiketoiminnalle, kuin yhteiskunnallekin ekosysteemipalveluita, joita ilman emme tule toimeen. Selvitys antaa konkreettiset muutospolut talouden luontovaikutusten ja luonnon talousvaikutusten mittaamisen kehittämiselle niin vaikutusten kuin riippuvuuksienkin näkökulmasta.
Yritysten oman ja arvoketjun toiminnan vaikutukset luonnolle laskettavissa
Erityinen painoarvo on rahoitusmarkkinoilla, joita tulee kehittää sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sijoittajien tulee ottaa luontokato huomioon sijoituspäätöksissään ja muutosta tulisi ohjata systemaattisesti lainsäädännön keinoin. Pohjoismaat ovat monessa mielessä vastuullisuuden edelläkävijöitä, mutta silti vain 15% suuryrityksistä on toistaiseksi asettanut luontokadon hillitsemisen strategiseksi tavoitteekseen.
Tämä tarkoittaa, että luontopositiviisuutta ja luonnon arvoa liiketoiminnalle ei ole vielä suomalaisissa yrityksissä sisäistetty. Yritysten tulee kuitenkin tunnistaa asiakkaan tarve, mutta myös luonnon ja yhteiskunnan tarve. Tähän ajaa nyt monelta suunnalta tuleva muutospaine.
Luontojalanjäljen laskeminen on keino mitata sekä oman että arvoketjun vaikutuksia luonnolle. Jokaisella tuotteella ja palvelulla on ekologisia ja yhteiskunnallisia kestävyysvaikutuksia. Niiden tunnistaminen, arviointi ja seuranta ovat lähtökohta vastuulliselle liiketoiminnalle ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Vaikutusten systemaattinen kestävyystarkastelu sekä fakta- ja numeropohjainen havainnollistaminen tukevat organisaation päätöksenteossa ja luovat selkänojaa uskottavalle vastuullisuusviestinnälle.
Maria Sangder on Gaia Consultingin toimitusjohtaja, joka uskoo porkkanan olevan keppiä parempi motivaattori ja yritysten kykyyn vaikuttaa ratkaisevasti yhteiskunnan tulevaisuuteen.
Lue lisää:
Kestävyysvaikutusten tarkastelu | Gaia.fi
