Turun Tiedepuistosta on kehittymässä maailmanlaajuinen kiertotalouden esimerkkialue

Turun Tiedepuistolle luotiin yhteiskehittämisen keinoin kiertotalouden tiekartta ja yhteistyöfoorumin toimintaperiaatteet.

Nopeasti kehittyvällä Kupittaan alueella sijaitseva Turun Tiedepuisto on kansainvälinen osaamiskeskittymä, joka luo ainutlaatuiset puitteet ja mahdollisuudet kiertotalousosaamisen kasvattamiselle. Alueella on jo valtava määrä toimijoita, kuten useita korkeakouluja tutkijoineen ja opiskelijoineen, yrityspalvelut, yli 400 yritystä ja noin 17 500 työssäkävijää.

”Alueen vahvuutena on, että se sijaitsee kaupungin ytimessä, ja Tiedepuiston toimijat luovat jo nyt vahvan lähtökohdan kaikenlaisille kehittämistoimenpiteille”, kertoo Turun kaupungin hankejohtaja Janne Mustonen. Tiedepuiston alueelle on suunnitteilla miljardien eurojen investoinnit, jotka osaltaan mahdollistavat uusien, muun muassa kiertotalouteen perustuvien, ratkaisujen kehittämisen.

Mustosen mukaan Turun Tiedepuiston kärkihanke on mahdollisuus jalkauttaa kaupungin strategiaa kaupunginosatasolle. ”Kaupungit ovat keskeisiä ratkaisijoita globaaleissa kriiseissä, ja siksi haluamme tehdä töitä kiertotalouden ja vihreän siirtymän eteen paikallisesti ja kansainvälisesti.”

Kiertotalouden edistämiseen selkeät suuntaviivat

Gaian asiantuntijoilta toivottiin apua Tiedepuiston kiertotalousmahdollisuuksien kartoittamiseen ja jäsentelyyn. ”Lisäksi toivoimme suuntaviivoja kiertotalousfoorumin toiminnan kehittämiseen”, kertoo Turun kaupungin hankekehittämisyksikön erityisasiantuntija Maija Rusanen. Kiertotalousfoorumi on alueen keskeisistä toimijoista koostuva yhteistyöverkosto.

Kaupunki ei halunnut saada etukäteen tarkkaa toteutussisältöä, vaan pitää prosessin joustavana ja haastaa asiantuntijoita ehdottamaan erilaisia ratkaisumalleja esitettyihin kysymyksiin. ”Gaian suurin lisäarvo olikin sisällöllinen substanssiosaamisen ja laaja kokemus vastaavantyyppisistä kehityshankkeista eri puolilta Suomea niin strategia- kuin operatiivisella tasolla”, Mustonen lisää.

Gaian vanhempi asiantuntija Joonas Söderholm oli heti yhteistyön alussa vaikuttunut siitä, miten vahva tahtotila Tiedepuiston keskeisillä toimijoilla ja sidosryhmillä oli alueen kiertotalouden kehittämiseen. ”Yhteistoiminnalle kaivattiin vain selkeää suuntaa, käytännön toimenpiteitä ja toimintaperiaatteita.”

Yhdessä tehty tiekartta hyödynsi olemassa olevaa tietoa ja osaamista

Keväällä 2023 Tiedepuistossa käynnistettiin kiertotalouden tiekarttaprosessi, jonka lähtöaineistona käytettiin muun muassa Turun kaupungin kiertotalouden tiekarttaa. Yhteiskehittämisessä oli mukana edustajia Turun kaupungilta, korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista sekä yrityksistä.

”Kartoitimme lähtötilannetta dokumenttianalyysin jälkeen eri sidosryhmien haastatteluilla, joissa saimme konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja tärkeitä näkökulmia alueen vahvuuksista”, Söderholm sanoo.

Kehitystyö jatkui kahdessa työpajassa kiertotalouteen liittyvien ehdotusten työstämisellä. Rusasen mukaan työpajojen osallistujilta saatiin paljon hyvää palautetta. ”Osallistujat saivat mahdollisuuden tuoda pöytään omaa osaamistaan, ja yhteisen ideoinnin kautta saatiin aikaan kiinnostavia ehdotuksia Tiedepuiston kiertotalousratkaisuista.”

Kupittaan kärjen kumppanuushanke hyötyi tiekarttatyöskentelystä

Tiekarttaprosessi sattui sopivaan aikaan yhden alueen tärkeän sidosryhmän, Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen, kannalta. Allianssimallilla kehitetään kokonaissuunnitelmaa Kupittaan ja Itäharjun välisen alueen täydennysrakentamiselle. Kiertotalous on yksi tärkeimmistä näkökulmista.

”Kun viemme kaupungin strategisia tavoitteita suunnittelutasolle, tarvitsemme uusia ideoita laajasti kattaen alueen koko metabolian”, toteaa allianssiin kuuluvan Lundén Architecture Companyn operatiivinen johtaja Sirkku Huisko. Hän korostaa, että aluekehitys tapahtuu aina yhtä aikaa ruohonjuuri- ja systeemitasolla.

Huisko piti työpajoissa erityisesti niiden holistisesta otteesta, joka toi keskusteluun avaruutta. – Kiertotalouden osalta rakentamisessa on huomioitava laajasti ihmisten, luonnon, lainsäädännön, yhteiskunnan ja talouden prosessit. Gaian kokemuksesta saman tematiikan parissa oli paljon hyötyä.

Tutkimus ja koulutus valmiina samalla alueella

Tiedepuiston vahvuudeksi ja erityispiirteeksi tunnistettiin, että alueelta löytyy jo valmiiksi kiertotalouden huippututkimusta ja -koulutusta. Turun AMK:n Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän lehtori Piia Nurmi pitää alueen kehittämiseen osallistumista hyvin tärkeänä.

”Kupittaan kampuksella sijaitsee pääosa AMK:n rakennuksista, opiskelijoista ja työntekijöistä, ja meillä on myös useita kiertotaloutta eri näkökulmista tarkastelevia tutkimusryhmiä.”

Nurmen mukaan Gaian kokemuksen tuoma varmuus oli tärkeää, koska paikalliset toimijat sokeutuvat helposti oman alueen vahvuuksille ja uniikeille piirteille. ”Asiantuntijat myös pitivät toiminnan tarpeeksi kunnianhimoisena ja näkökulman riittävän kaukana tulevaisuudessa.”

Ideoita alueen kiertotalouden toteuttamiseen

Lopputuloksena saatiin määriteltyä visio ja alueen kiertotalouden painopisteet: energia, rakentaminen, liikkuminen ja logistiikka sekä kaupunkiluonto ja vesi. Lisäksi kiertotalousalueen mahdollistajina tunnistettiin koulutus ja osaaminen, käyttäjien osallistaminen ja digitalisaatio. Tiekarttaan koottiin myös toimenpide-ehdotuksia alueen kiertotalouden kehittämiselle sekä kiertotalousfoorumin jatkotyöskentelylle.

”Tunnistimme yhdessä Tiedepuiston potentiaalin kiertotalousratkaisujen esimerkki- ja kehittämisalustana, ja saimme osallistujilta paljon ideoita alueen kiertotalouden toteuttamiseen, Rusanen kertoo. Lisäksi Tiedepuistolle luotiin visuaalisesti näyttävä viestintäpaketti.”

Mustosen mukaan hanke on auttanut viestimään Tiedepuiston suunnitelmista ja mahdollisuuksista monille Turun seudun kiertotalousverkostoille ja jäsentelemään ajatuksia samalle lentokorkeudelle. ”Meillä on nyt hyvä lähtötilanne jatkokeskusteluille ja käsitys siitä, mihin painopistealueisiin kannattaa priorisoida.”