Joulukuussa 2023 Suomen arviointiyhdistyksen vuosiseminaariin teemana oli “ennakointi ja arviointi käsikynkässä tiedolla johtamisen tukena”. Seminaariin kuului mielenkiintoinen paneelikeskustelu, jossa todettiin aiheen olevan hyvin ajankohtainen, mutta myös hankala. Arviointi ja ennakointi tuntuvat olevan edelleen kaukana toisistaan, vaikka ne ovat vain saman kolikon kaksi puolta – menetelmiä, loogisia polkuja ja yhdessä ajattelua parempien päätösten tekemiseksi.
Vuonna 2023 yksi mielenkiintoisista ja isoista Gaian toteuttamista hankkeista oli Sitralle tehty Kestävyysratkaisut -teeman arviointi. Arviointihankkeena tämä oli harvinainen, sillä jo kilpailutusvaiheessa työhön edellytettiin ennakointiosiota hyödyntäen kansainvälisiä asiantuntijoita. Ennakointiosion tavoitteena oli vahvistaa arvioinnin suositusten olennaisuutta tulevaisuuden näkökulmasta. Tulevaisuusnäkökulman tuominen mukaan arviointiin vahvisti myös Sitran omaa osallistumista arviointityöhön.
Haasteista huolimatta yhdistämisen hyödyt ovat kiistattomat
Miksei arviointia ja ennakointia sitten kytketä useammin yhteen? Mikä nivelkohdassa luo kitkaa? Tunnistettuja esteitä on paljon. Eri lähestymistapojen ja menetelmien yhdistäminen vaatii resursseja ja tekemistä on luonteva eriyttää, kun vaadittava menetelmäasiantuntemus on usein eri henkilöillä. Erityisesti julkisten tahojen arviointeja tilataan myös erilaisten velvoitteiden takia, eikä liikkumatilaa avoimeen tulevaisuuden pohdintaan ja yhdessä tekemiseen tällöin ole, tai sitä ei edes koeta tarvittavan.
Arvioinnin ja ennakoinnin yhdistämisen hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat. Tarve tulevaisuuteen katsomiseen osana kaikkea arviointia kasvaa maailman ympärillä ollessa yhä arvaamattomampi ja kiivaammin muuttuva. Arvioinneilta peräänkuulutetaan muutosvoimaisuutta eli arvioinnin hyödyntämistä muutoksen edistäjänä, mihin ennakointimenetelmät tuovat arvokasta sisältöä.
Yhteiskunnallisten vaikutusten analyysi edellyttää monipuolisia näkökulmia
Yksi olennainen arviointikenttä, jossa kytkentä tulevaisuuteen on selkeä, on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi. Isojen yhteiskunnallisten investointihankkeiden kohdalla tehdään luontevasti esimerkiksi useiden vuosikymmenien päähän ulottuvia vaikuttavuusarviointeja eri vaihtoehtojen vertailemiseksi. Vaikutukset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyvät usein vasta pitkällä aikajänteellä tulevaisuudessa ja näiden hyvä analysointi hyötyisi tulevaisuuden mahdollisten moninaisten ja erilaisten kehityskulkujen huomioimisesta vielä täsmällisemmin yhteiskunnan ja toimintaympäristön muuttuessa. Tarve yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnille ja yritysten tai julkisten tahojen toimien ”kädenjäljen” analysoinnille kasvaa. Tähän analyysiin tarvitaan sekä arviointia että ennakointia. Arvioinnilla todennetaan ja ymmärretään tehtyjä toimenpiteitä, ja ennakointia voidaan hyödyntää tulevan toimintaympäristön ymmärtämiseen ja odottamattomien vaikutusketjujen ja mahdollisuuksien avaamiseen.
Muutokseen ja susformaatioon vaadittavat strategiset päätökset edellyttävät katsetta molempiin suuntiin
Toisaalta prosesseihin, joissa hyödynnetään ennakointia, olisi usein hyödyllistä yhdistää vielä enemmän arvioinnin menetelmiä. Gaiassa toteutamme ennakointityötä eniten yritysasiakkaidemme kanssa osana strategiahankkeita, joissa etsitään tulevaisuuden vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Strategiaprosesseihin on yleensä sisäänrakennettuna eteenpäin katsominen, mutta taustalla hyödynnetään useimmiten oppien kokoamista menneistä tapahtumista. Näin ollen tiukempi arvioinnin integrointi strategiatyöhön olisi hyödyllistä käyttäen erityisesti osallistavan ja kehittävän arvioinnin menetelmiä.
Vaikka katseen pitäminen sekä menneessä että tulevaisuudessa samaan aikaan voi olla vaikeaa, on tärkeää tuoda työhön tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat menetelmät erilaisiin tilanteisiin. Molempiin suuntiin katsominen tulevaisuuden päätöksiä tehdessä on paitsi hyödyllistä myös hauskaa.
