Ukrainan sotaa seurannut energiakriisi nosti viime vuoden syystalvella sähkön hinnan ennätyksellisen korkealle myös Suomessa. Oli kyseenalaista, riittäisikö sähkö tuulettomina talvipäivinä, ja sähkön toimitusvarmuus nousi kansalliseksi keskustelunaiheeksi. Motivan ja Energiaviraston loppuvuodesta lanseeraama Astetta Alemmas –kampanja oli viestinnällinen vastaus haastavaan energiatilanteeseen. Sen tavoitteena oli saada mahdollisimman moni kuluttaja vähentämään energiankulutusta ja leikkaamaan kulutushuippuja, jotta sähköpulalta vältyttäisiin. Kuluttajat kutsuttiin osallistumaan sähkömarkkinoihin.
Kampanja onnistui: valtioneuvoston kanslian kansalaispulssin mukaan 89 % suomalaisista teki energiansäästötoimia, ja joulukuussa 2022 sähkön kulutus väheni 10 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna*. Sähkön kuluttajat osoittivat voimansa tilanteessa, jossa sähkö ja sen kulutus tuli esille julkisessa keskustelussa vahvemmin kuin vuosiin. Kulutushuippujen leikkaaminen kysyntäjouston avulla on yksi tavoista, joilla kuluttaja-asiakkaiden kasvava rooli sähköjärjestelmässä tuo hyötyjä niin kuluttajille kuin koko järjestelmällekin.
Teknologian kehittyessä kuluttajien vaikutusmahdollisuudet kasvavat
Vuonna 2015 hyväksytyssä Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin ilmaston lämpenemisen rajaamisesta 1,5 asteeseen. Tavoitteeseen pääsemiseksi on vähennettävä fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja panostettava uusiutuvaan, hiilineutraaliin energiantuotantoon. Pariisin sopimuksesta käynnistyneen selvitystyön jälkeen EU:ssa annettiin vuonna 2018 RED II-direktiivi, jonka tavoitteena on edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä.
Direktiivin yhtenä tavoitteena oli lisätä kuluttajien osallistumista sähkömarkkinoille, sillä kuluttajia aktivoimalla voitaisiin lisätä sekä uusiutuvan pientuotannon että jouston määrää sähköjärjestelmässä. Kulutushuippujen leikkaaminen edistää myös järjestelmän vähäpäästöisyyttä, sillä uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti on rajallinen ja korkean kysynnän aikaan tarvitaan myös fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa sähköntuotantoa.
Samanaikaisesti energiamurroksen kanssa sähköteknologia kehittyy. Teknologisten ja digitaalisten ratkaisujen avulla oman kulutuksen hallinta helpottuu, jolloin sitä on helpompi ajoittaa esimerkiksi halvan sähkön ajoille. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö asetti vuonna 2016 älyverkkotyöryhmän selvittämään älykkään sähköverkon mahdollisuuksia sähkömarkkinoille, ja työryhmän näkemyksessä tulevaisuuden älykkäästä sähköjärjestelmästä asiakas olikin nostettu keskiöön. Niin ikään Energiateollisuuden visio vuodelta 2018 nosti asiakkaat keskeiseksi tekijäksi energia-alan muutoksen ohjauksessa.
Älyverkkotyöryhmän näkemyksen keskiössä on asiakaslähtöisyys ja markkinavetoisuus: asiakkaalla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa omaan sähkölaskuunsa sekä sähkönhankintansa ympäristövaikutuksiin, ja asiakkaiden kulutuksen ohjaaminen on kilpailtua liiketoimintaa. Asiakaslähtöisyyttä korostavat nykyään myös tuotteistetut sovellutukset, joiden tavoitteena on helpottaa kulutuksen hallintaa ja tuoda säästöjä. Erityisesti energiakriisin aikaan energiayhtiöiden tarjoamien palveluiden käyttäjämäärät kasvoivat merkittävästi: nykyään yli miljoona suomalaista on kirjautunut jakeluverkonhaltijan tai sähkön myyjän kulutusraportointipalveluun**.
Energiayhteisöt lisäävät sähköjärjestelmän kustannustehokkuutta, toimitusvarmuutta ja kestävyyttä
Kysyntäjouston lisäksi myös sähkön pientuotanto on kasvavassa roolissa. Hajautettu pientuotanto muiden teknisten ratkaisujen, kuten energiavarastojen ohella, lisää energiaomavaraisuutta ja voi paikallisesti parantaa toimitusvarmuutta. Sekä kuluttajien tuotanto- että kulutusresursseja voidaan aktivoida esimerkiksi aggregaattoreiden avulla. Aggregaattoriksi kutsutaan toimijaa, joka yhdistää asiakkaidensa resursseja suuremmaksi kokonaisuudeksi ja huolehtii kuormien hallinnan ja kokoamisen teknisestä toteutuksesta käydäkseen niillä kauppaa sähkön eri markkinapaikoilla.
Toinen, sekä RED II-direktiivissä että Älyverkkotyöryhmässä tunnistettu tapa on energiayhteisöt. Energiayhteisö tarkoittaa yhden tai useamman pienkuluttajan muodostamaa oikeushenkilöä, joka jakaa yhteisön tai sen jäsenten hallinnoimien energiaresurssien tuottamia hyötyjä ja joka vastaa yhteisön toimintaan liittyvistä velvoitteista. Energiayhteisössä jäsenet siis toimivat itse omien resurssiensa aggregaattoreina. Jäsenet saavat kustannushyötyjä omasta tuotannosta ja välttävät itse tuotetun sähkön osalta myös siirtomaksut, mikäli niiden omaa tuotantoa ei tarvitse siirtää yleisen jakeluverkon kautta. Lisäksi ne tarjoavat kuluttajille väylän vaikuttaa itse uusiutuvan tuotannon lisääntyvään käyttöön.
Energiayhteisöt voivat myös tarjota resursseillaan joustoa jakeluverkonhaltijan hyödynnettäväksi. Energiavirasto julkaisi maaliskuussa luonnoksen seuraavan sähkön jakeluverkkoyhtiöiden valvontajakson aikana käytettävästä joustokannustimesta, jonka tarkoituksena on kannustaa jakeluverkkoyhtiöitä hyödyntämään kulutusjoustoa toiminnassaan. Tämä voi tulevaisuudessa lisätä energiayhteisöjen tarjoamien joustopalveluiden kysyntää ja siten osaltaan vauhdittaa yhteisöjen muodostumista.
Energiajärjestelmän murros vaatii potentiaalin valjastamista
Sähköjärjestelmän rooli päästövähennysten mahdollistajana on merkittävä, ja sähkön tuotantorakenne on murroksessa. Tuuli- ja aurinkovoimatuotannon määrä on kasvussa perinteisen, säätökykyisemmän tuotannon vähentyessä, mikä lisää jouston tarvetta sähköjärjestelmässä. Perinteisesti Suomessa verkon tehotasapainoa on pidetty yllä säätämällä sähkön tuotantoa esimerkiksi lauhdelaitoksissa, mutta säästä riippuvan tuotannon lisääntyessä säädön taloudellinen kannattavuus heikkenee. Erilaisille joustopalveluille tulee olemaan kysyntää tulevaisuuden sähköjärjestelmässä.
Muuttuvan tuotantorakenteen vuoksi Suomessa ja koko Euroopassa tullaan siirtymään lyhyempään taseselvitysjaksoon ja kohti reaaliaikaisempia sähkömarkkinoita. Varttitaseen käyttöönotto toimii kannustimena tarkempaan tasehallintaan: joustavuudesta palkitaan ja säätökykyiselle tuotannolle ja kulutukselle luodaan lisää ansaintamahdollisuuksia. Kaupankäyntijakson lyhentyminen mahdollistaa tarkemman tuotannon ja kulutuksen optimoinnin lähellä käyttöhetkeä.
Energiayhteisöissä on edelleen huomattavasti potentiaalia. Lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisin kiinteistön sisäisten energiayhteisöjen muodostamisen, mutta myös hajautetut energiayhteisöt on määriteltävä kansallisessa lainsäädännössä, mikäli niiden muodostumista halutaan edistää. Niiden käytännön toteutustavoille tulisi lisäksi luoda selkeä ohjeistus, ja hajautettujen energiayhteisöjen mahdollisuuksista tulee tarjota tietoa kuluttajille ja jakeluverkkoyhtiöille. Koska hajautetuille energiayhteisöille ei ole olemassa selkeitä toimintamalleja, toimijoilla tulisi olla mahdollisuus kokeilla erilaisia malleja ennen laajempaa käyttöönottoa. Näitä kokeiluja voitaisiin tukea esimerkiksi julkisen rahoituksen avulla.
Ilmastokriisin uhkaamassa maailmassa energia ja sen käyttö tulee näkyviin eri tavalla kuin aiemmin. Murros irti fossiilisista polttoaineista heijastuu sähköjärjestelmään niin yksittäisellä kuluttaja-asiakkaalla, teollisuussektorin toimijalla kuin kokonaisilla maanosillakin. Samalla kustannustehokas, toimitusvarma ja kestävä sähköjärjestelmä on modernin länsimaisen yhteiskunnan kivijalka. Onko meillä varaa olla varmistamatta, että myös kuluttajien potentiaali on täysin hyödynnetty?
*Motivan esitys uusiutuvan energian ajankohtaispäivillä 17.1.2023.
**Energiateollisuus ry:n esitys uusiutuvan energian ajankohtaispäivillä 17.1.2023
