Vaikka enemmistö suomalaisista toivoo ilmastokriisin ratkaisua tulevan hallituksen kärkiteemaksi, tuore Ilmastobarometri 2023 kertoo suomalaisten ilmastohuolen hiipumisesta. Se on luonnollista, sillä jatkuvien kriisien keskellä yksilöillä on arjessa rajallinen kyky etsiä ratkaisuja. Samalla on selkeää, ettei ilmastokriisi odota. Yrityksillä on käsissään muutoksen avaimet ja vihreässä siirtymässä merkittävä rooli. Perinteinen yritysvastuu tulee määritellä uudelleen.
Tänään julkaistu Ilmastobarometri 2023 tuo esille, että vaikka ilmastohuoli on suomalaisilla yhä pinnalla, toimien kiireellisyys ei enää ole vastaavasti fokuksessa kuin neljä vuotta sitten, kun tutkimus toteutettiin edellisen kerran. Tuolloin ilmastonmuutoksen hillitsemisen koki kiireellisenä 83 prosenttia vastaajista, kun nyt luku oli enää 72 prosenttia. Jatkuvat kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja energiakriisi ovat turruttaneet suomalaisten reagointikykyä. Lisäksi hintojen ja korkojen nousu ovat akuutteina huolina kansalaisten mielissä. Ilmastobarometristä selviää, että vain 52 prosenttia kansalaisista kertoo tekevänsä arjessaan ilmaston kannalta kestäviä valintoja tai koki niiden tekemisen helpoksi.
Ilmastokysymyksiin liittyvän paineen kasvaessa yritysten odotetaan toimivan
Ilmastokriisi ei kuitenkaan odota. Näin ollen ratkaisua ei tule jättää kuluttajakansalaisten kuormittuneille, kapeille harteille. Muuttuvassa maailmassa yritysten odotetaan toimivan ja muutos tarjoaa myös mahdollisuuksia. Kuluttajakäyttäytyminen luo suuntaa, mutta todellisen liikkeen saa aikaan rahoituksen kohdistuminen vihreään siirtymään. Sijoittajat suosivat yrityksiä, jotka kehittävät liiketoimintaansa yhden maapallon rajoissa. Toisaalta myös lainsäädäntö luo yrityksille selkeän muutospaineen. Keppiä ja porkkanaa on tarjolla siinä suhteessa, missä määrin yritykset mahdollisuuteen tarttuvat. Proaktiivinen ennakointi on aina halvempaa kuin toiminnan mukauttaminen.
Yritysvastuu tulee määritellä uudelleen
Yritysvastuu viittaa yrityksen vastuuseen sen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista. Yritysvastuu on kuitenkin mahdollista tulkita niin, että vastuullisuuden johtaminen on ydinliiketoiminnan ulkopuolista toimintaa. Vielä haitallisempi on vanhakantainen näkemys, että investoinnin sijaan vastuullisuus on yrityksille turha kuluerä. Näin ei ole: yritysten ja koko talousjärjestelmän tulevaisuus on kiinni siitä, kuinka nopeasti kykenemme toimimaan kestävien tavoitteiden mukaisesti. Yritysten tulee pohtia arvonluonnin mallinsa uudelleen. Joillekin muutos voi olla pakkorako, mutta suurelle osalle se on mahdollisuus. Mahdollisuuteen tarttuminen ei ole ideologinen päätös, vaan liiketoiminnan kasvun varmistamista ja rationaalista riskienhallintaa. Ollakseen kilpailukykyisiä myös tulevaisuudessa, vastuullisuuden tulee olla sisäänrakennettua merkityksellisiin liiketoimintamalleihin.
Suomalaiset uskovat vihreän siirtymän vahvistavan kansallista kilpailukykyä
Toiveikkaasti Ilmastobarometri 2023 vahvistaa tavoitetta, että yritykset toimivat vihreän siirtymän vetureina. Vihreä siirtymä vahvistaa kansallista kilpailukykyä ja suomalaiset tunnistavat sen edellytykset. Vaikka ilmastokriisi koetaan vakavana uhkana, on 68 prosenttia suomalaisista sitä mieltä, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia ja 79 prosenttia uskoo Suomen kykenevän parantamaan kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään kehittäen osaamista ja esimerkiksi teknologisia ratkaisuja. Haasteista huolimatta on hienoa elää aikaa, jossa voimme vahvasti vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan.
Ilmastobarometri 2023 on valtiohallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän teettämä kyselytutkimus, johon osallistui 1043 vastaajaa eri puolelta Suomea.
Lue lisää:
Vastuullisuusvaatimukset — perustaso ei enää riitä | Gaia.fi
