Vesi ja uusiutuvat vesiluonnonvarat ovat yksi yhteisen tulevaisuutemme elinehto. Makean veden tarpeen on ennustettu globaalisti kasvavan nykyisestä 30% vuoteen 2030 mennessä ja tehokkaampi merialueiden käyttö ruoan tuotannossa on yksi potentiaalisimmista keinoista taata ruokaa kaikille. Vesi voi toimia Suomen osalta myös merkittävänä kasvun vauhdittajana.
YK:n yhteisistä kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030) kestävä ruuantuotanto, puhdas vesi ja sanitaatio, puhdas ja edullinen energia, terve ja monimuotoinen vesiympäristö, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä terveys ja hyvinvointi ovat yhteisiä ”sinisen kasvun” ajureita. Sininen biotalous, eli vedessä tapahtuva tuotanto ja sen jatkojalostaminen, veden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden kestävä käyttö, vesihuolto, veden puhdistus ja laadun tarkkailu, ravinteiden kierrätys sekä vesien tarjoamat virkistys ja luontopalvelut ovat Suomelle myös iso kasvun mahdollisuus.
Yhteisten haasteidemme ratkaiseminen vaatii tutkimusta ja osaamista. Suomessa kaavaillaan vesiosaamisella kansainvälistä kasvua, jonka edellytyksiä rakennetaan maaliskuussa lausunnoille lähtevässä kansallisessa sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendassa. Gaia on ollut valmisteluissa mukana fasilitaattorina ja kartoittamassa yritysten näkemyksiä. Tutkimuksen ja osaamisen agendalla on nyt määritelty suomalaisen tutkimuksen painopisteitä lyhyelle ja pidemmälle aikajänteelle perustuen Agenda 2030 -tavoitteisiin.
Ensisijaisesti tarkoitus on kehittää toimintaympäristöä siten, että tutkimus ja osaaminen tukee yritysten kasvua ja siten kykyä vastata todellisiin tarpeisiin. Toimintaympäristöä onkin kehitettävä monella eri tasolla, ja yhdessä. Lähtökohtana tulee olla tavoitehakuinen ja avoin vuoropuhelu nyt linjattujen tutkimuksen painopisteiden jatkuvaksi arvioimiseksi ja uudelleen määrittelyksi.
Kunkin toimijan on tunnistettava omat asiakkaansa, tehtävä yhteistyötä heidän kanssaan ja vastata tunnistettuihin tarpeisiin. Tutkimustahoille tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteiskehittämistä yritysten kanssa tuoden heille uusia ideoita ja näkökulmia, yrityksille asiakkaiden kanssa innovatiivisten ratkaisujen kokeilemista sekä hallinnolle näiden kokeilujen mahdollistamista.
Sinisen biotalouden alueella riittää paljon käytännön haasteita, joita ratkotaan yhdessä yritysten, hallinnon ja tutkimuksen tiiviimmällä yhteistyöllä. Esimerkki tutkimukseen nojautuvasta käytännön haasteen ratkaisusta on kohta päättymässä oleva VN TEAS hanke ”Meriviljelyn luvituspilotit”, jossa Gaia on mukana. Hankkeessa tarkasteltiin muun muassa luvituksen ja tuotannon sijainninohjauksen sujuvoittamista sekä ravinnekuormituksen kompensaation ja ravinteiden kierrätyksen erilaisia uusia toimintamalleja.
Toimintamalleja kehitettäessä on kokeiltava myös uudenlaista public-private-rahoitusta ja innovatiivisia hankintoja, esimerkiksi impact investing -tyyppisiä rahoitusmalleja. Näiden toimivuutta arvioidaan Porvoon veden Pappilanmäellä käynnissä olevassa aluesaneeraushankkeessa.
Sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen agendan luonnos tulee lausunnoille 19.3, jolloin kaikki voivat vaikuttaa tulevaisuuden painopisteiden muotoiluun. Tutkimuksen ja osaamisen agendaa esitellään tarkemmin myös 20.3. pidettävässä julkaisutilaisuudessa. Lausuntokierroksen jälkeen agenda hyväksytään kesäkuussa 2018. Pidetään yhdessä huolta, että vesitulevaisuutemme näyttää kirkkaalta ja ollaan mukana vaikuttamassa.
Lisätietoja 20.3. julkaisutilaisuudesta täältämmm.fi/lausunnolla.
LISÄTIETOJA
- Mari Hjelt, Varatoimitusjohtaja & Teresa Lindholm, Vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting Oy, etunimi.sukunimi@gaia.fi
Innovaatiot, puhtaat teknologiat, ennakointi, arvonmääritykset, fasilitointi, strategia
mari.hjelt@gaia.fi
+358 40 8236991