Kaupungeilla on keskeinen rooli ilmastohaasteeseen vastaamisessa, mutta yksikään toimija ei voi ratkaista kriisiä yksin – eivät myöskään kaupungit. Tarvitaan erityisesti yritysten ja kaupunkien konkreettista yhteistyötä rakentamisen, liikkumisen ja arjen valintojen haasteiden ratkaisemiseksi.
Viime viikolla järjestetyillä Helsingin kaupungin elinkeinopäivillä oli teemana ilmastonmuutos ja 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen. Helsingin kaupungin kanssa ratkaisuita etsivät muun muassa Climate Leadership Coalitionin puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth, Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela, Qheatin innovaatiojohtaja Rami Niemi, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen, YIT:n kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen, Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen, Virran varatoimitusjohtaja Elias Pöyry sekä Wärtsilän strategiasta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Matti Rautkivi.
Climate Leadership Coalition on yksi esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä. Hanke syntyi, kun yritysjohtajat päättivät tarttua haasteisiin ja aloittaa konkreettisen tekemisen ja ratkaisujen etsimisen. Tehdyn työn arvostuksesta kertoo se, että CLC ja sen johtohahmot palkittiin viime viikolla energia-alan Energy Globe World Award -tapahtumassa ilmastotyöstään.
Konkreettisen tekemisen ja nopean toiminnan vaatimukset olivat tilaisuuden läpileikkaava teema. Smart & Clean Säätiön Tiina Kähön yhdessä Helsingin kaupungin Henri Kähösen juontamissa ”kaksintaisteluissa” yritykset ja kaupunki haastoivat toisiaan konkreettisten ratkaisujen esittämiseen. Konkretia tarkoittaa myös selkeitä tuloksia ja vaikutuksia. 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi meillä on jo olemassa perusmittari: CO2-tonnit.
Esimerkkinä konkreettisesta tavoitteiden seurannasta Hiilineutraali Helsinki 2035 -hankkeen ohjelmajohtaja Kaisa-Reeta Koskinen esitteli kovia numerofaktoja päästöistä ja erityisesti potentiaalista vähentää päästöjä. Ohjelmassa on tehty työtä, jotta edistymistä ja jäljellä olevaa työtaakkaa pystytään seuraamaan liki reaaliajassa.
Yritykset pystyvät saamaan tietoa ilmastovaikutuksistaan yhä nopeammin ja tarkemmin, oli kyse sitten negatiivisesta hiilijalanjäljestä tai uusien ratkaisujen potentiaalista vähentää päästöjä. Yrityksiä ja kaupunkeja kiinnostaa saada kovaa faktaa myös uusien ratkaisujen muista positiivisista vaikutuksista. Erityisesti positiivinen kämmenjälki päästöjen vähentämisestä ja vaikutuksista yhteiskuntaan on yhä useammin analyysin kohteena. Ilmastonmuutokseen haasteeseen vastaaminen tarkoittaa liiketoimintamahdollisuuksia, työtä ja vaurautta Suomeen ja suomalaisia parhaita ratkaisuja viemällä ulkomaille saavutamme isompaa päästövähenemävaikutusta kuin vain kotimaassa toimimalla.
Tiedon ja datan merkitys vain kasvaa tulevina vuosina. Big data -analytiikan ja vaikutusten seurannan yhdenmukaisten standardien kehittyessä tulemme saamaan yhä parempaa tilannetietoa. Faktojen luotettavuus ja luottamus tuotettuun tietoon tulee kuitenkin olemaan lähivuosina nouseva teema.
Tämä on nähty myös Gaian työssä. Yritykset ovat lähestyneet Gaiaa pyynnöillä auditoida ja tarkistaa CO2-laskelmia, joita on tehty ilman asiantuntemusta, standardien noudattamista ja ilmaisiin laskureihin nojautuen. Näissä tilanteissa on hankala enää korjata tilannetta, jos on todettava, että mikään tuotetusta tiedosta ei välttämättä pidä paikkansa ja työ on tehtävä alusta alkaen uusiksi. Faktojenkin tuottamisessa kannattaa panostaa laatuun, sillä niin kustannuksia säästyy kaikilta.
LISÄTIETOJA
Mari Hjelt, varatoimitusjohtaja
mari.hjelt@gaia.fi
