Takaisin 9.6.2020

Hiilitiekartoilla kohti puhtaampaa ja turvallisempaa huomista

Kevään aikana Gaian asiantuntijat ovat sukeltaneet lukuisiin mielenkiintoisiin projekteihin, kun eri aloilla on laadittu hiilitiekarttoja päästövähennysten saavuttamiseksi. Suomen kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite on mahdollista saavuttaa, mutta vaatii kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Samalla se muuttaa arvoketjuja ja luo toimintatapoja, joille on kansainvälistä kysyntää.

Suomen päästövähennystavoite on kunnianhimoinen: vuoteen 2035 mennessä hiilineutraaliksi ja pian sen jälkeen hiilipositiiviseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on kevään aikana laadittu toimialakohtaisia hiilitiekarttoja, joissa lasketaan päästöjen nykytila sekä kartoitetaan tehokkaimmat toimet päästöjen vähentämiseksi.

”Tiekarttatyö on mahdollistanut niin julkisen sektorin kuin kaikkien toimialojen päästöjen erityispiirteiden kartoittamisen. Tulokset osoittavat, että merkittävä päästövähennys edellyttää vähähiilisten energiaratkaisujen lisäksi toimia yli arvo- ja toimitusketjujen. Siinä missä tiekarttatyö auttaa julkista sektoria tavoiteasetannassa ja ohjauksessa, niin samalla eri toimialat ovat pohtineet tulevaisuuden toimialamuutoksia, uusia toimintatapoja ja bisnesmahdollisuuksia. Hyvää herättelyä yritysmaailmalle tärkeän teeman äärellä, nyt rakennetaan osaamista ja resilienssiä ilmastohaasteita vastaan”, kertoo Gaian partneri Kaisa Hietala.

Monella toimialalla tiekartat ovat olleet lähtölaukaus hiilineutraaliustyöhön, joka jatkuu nyt yhteistyössä koko arvoketjun kanssa. Poikkeuksellinen kevät on luonut myös ainutlaatuisen mahdollisuuden pohtia alan toimintaympäristön muutosta sidosryhmien kanssa.

”Hiilitiekartta on skenaario tulevaisuudesta. Usealla toimialalla tiekarttatyössä painottui myös keskustelu siitä, mitä toimiala oikein on – ja mitä se on tulevaisuudessa. Monet klassiset toimintamallit haastetaan nyt. Tiekarttatyö tarjoaa laajan tietopaketin muuttuvista markkinoista: mistä lisäarvo jatkossa muodostuu ja mitä asiakkaat haluavat. Hiilitiekartat tarjoavatkin mielenkiintoisen katsauksen arvoketjuihin kaikille toimijoille”, kertoo Gaian liiketoimintajohtaja Mari Saario kevään työstä.

Päästöjen vähentäminen on globaali kysymys ja ratkaisuille on tarjolla kansainväliset markkinat. ”Suuri osa tuotteiden ilmastoon kohdistuvista kokonaisvaikutuksista syntyy päästöjen osalta Suomen rajojen ulkopuolella, alan toimitusketjuissa. Yrityksillä on keskeinen mahdollisuus vaikuttaa globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen koko toimitusketjunsa kautta. Ilmaston kannalta positiivisia kädenjälkivaikutuksia ovat esimerkiksi puhtaiden teknologioiden vienti tai materiaalien kierrossa säilyttämistä edistävät ratkaisut. Parhaimmillaan hiilikädenjälki edistää yrityksen kilpailukykyä markkinoilla”, jatkaa Mari.

Tiekarttatyön pohjalta nähdään, että tavoite on mahdollista saavuttaa, jos kaikki toimijat kantavat kortensa kekoon. Vaikka julkisen sektorin oman toiminnan hiilijalanjälki on suhteessa pieni, on hallinnonalojen yhteistyö ja oman toiminnan tarkastelu merkittävä osa kokonaisuutta.

”Suomessa on tehty uraauurtavaa työtä hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi EU-puheenjohtajuuskauden päästöt laskettiin ja kompensoitiin ensimmäisen kerran Suomen kaudella viime syksynä. Nyt ministeriöt laativat oman hallinnonalansa tiekarttoja ja kannustavat sektoreiden toimijoita hiilineutraaliustyöhön. Tiekarttatyötä hyödynnetään myös valtion ilmasto- ja energiapolitiikan suunnitelmien päivityksessä”, kertoo vanhempi asiantuntija Anna Laine Gaiasta.

Julkisen sektorin rooli korostuu myös hankinnoissa ja resurssien kohdentamisessa. ”Olennaista on, että elvytyksessä hyödynnetään tiekarttojen myötä kerääntynyttä tietoa. Kun päätöksiä tehdään nyt, on mahdollista kohdistaa toimet vaikuttavimpiin kohteisiin ja huomioida kustannustehokkuus. Mitä lähemmäs tavoitevuotta edetään, sitä pienempi liikkumavara on”, päättää Anna.

Lisätietoja

  • Kaisa Hietala, partneri p. +358 50 476 4372
  • Mari Saario, liiketoimintajohtaja, p. +358 50 421 9999
  • Anna Laine, vanhempi asiantuntija, p. +358 50 513 1260