Takaisin 25.8.2009

Gaian uusi selvitys: Vesihuollon riskienhallinta Suomessa tasoltaan kirjavaa

Gaian laatiman Virike-hankkeen loppuselvityksen mukaan vesihuollon riskienhallinta vaihtelee Suomessa huomattavasti. Raakavesilähteiden, vesihuoltolaitosten ja kiinteistöjen vesilaitteistojen riskienhallinnan yleistaso on välttävä tai korkeintaan tyydyttävä. Selvitys osoittaa, että riskejä voidaan hallita esimerkiksi seuraamalla huolellisesti maankäyttö- ja rakennuslakia sekä rakentamismääräyskokoelmaa D1.

Virike-hankkeessa selvitettiin vesihuollon riskienhallinnan nykytilaa ja haasteita Suomessa. Hankkeessa tunnistettiin kehittämiskohteita ja peilattiin niitä lainsäädännön uudistamishankkeisiin. Painopiste oli talousveden terveysriskien hallinnassa.

Virike-hankkeen loppuraportin mukaan vesihuollon suurimmat haasteet ovat raakavesilähteiden muodostumisalueilla tapahtuvan monimuotoisen toiminnan, kuten teollisuuden, kuljetusten ja maanoton muodostaman kokonaisuuden riskienhallinta, vesihuoltolaitosten riskienhallinnan tietoisuuden ja järjestelmällisyyden parantaminen sekä vanhojen kiinteistöjen vesilaitteistojen kunnon ja toiminnan asianmukaisuuden varmistaminen.

Lääkkeiksi vesihuollon riskienhallinnan tason parantamiseksi Virike-hanke suosittelee paitsi maankäyttöä ja rakentamista koskevien säädösten noudattamista myös suoja-alueiden ja suojelusuunnitelmien laatimista pohjavesialueille. Pintavesilähteiden riskienhallintaan tarvitaan kansallisia suosituksia. Tiedonsaannin nopeuteen on myös panostettava. Valtion tehtäväksi Virike ehdottaa luonnontuhojen mallintamista ja tulosten tarjoamista vesilaitosten käytettäviksi.

Suomessa on noin 1 500 vesihuoltolaitosta. Niiden toimintaan kohdistuvia riskejä ovat esimerkiksi sähkökatkokset, tulvat, rankkasateet, laitehäiriöt, jakeluverkoston huono kunto tai huollon laiminlyönti. Suomen vesihuollolle ovat viime vuosina aiheuttaneet merkittäviä ongelmia esimerkiksi virheellinen liitos talous- ja jätevesiverkkojen välillä (Nokia 2007), rankkasateet (Pori 2007), vedenottamon saastuminen (Riihimäki 2004) ja sateiden nostamien pintavesien pääsy vedenottamoihin (muun muassa Ylöjärvi, Nivala ja Porvoo 2008).

Virike-hankkeen rahoittivat sosiaali- ja terveysministeriö, Huoltovarmuuskeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto sekä ympäristöministeriö.

Lisätietoja: