Takaisin 4.2.2013

EU havittelee uusia päästövähennyksiä. Mitä keinoja Suomella olisi ja mitkä olisivat vaikutukset?

EU:ssa keskustellaan 20 %:n kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteen kiristämisestä 30 %:iin. Kun 20 %:n tavoite vuodelle 2020 asetettiin, nykyinen talouskriisi ei ollut vielä tiedossa.

Talouden viilennyttyä tavoitteet näyttävät realistisilta, joidenkin maiden osalta jopa vaivattomilta. Vaikka ilmastonmuutos ei ole tällä hetkellä isosti otsikoissa, sen vaara on yhä todellinen ja asiantuntijapiireissä ruuvin kiristäminen onkin nyt kuuma peruna.

Gaian laatima esiselvitys kartoittaa päästövähennystavoitteen kiristämisen mahdollisia vaikutuksia Suomessa. Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehty selvitys tuo näkökulmia Suomessa lähivuosina tarvittaviin investointeihin, niiden kokoluokkiin, kohdistamiseen ja työllisyysvaikutuksiin. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota tarvittavien toimenpiteiden vaikutuksiin energian omavaraisuuteen, liiketoimintamahdollisuuksiin, teknologian kehittämiseen ja vientiin.

Uuden päästövähennyspolun rakentamista hahmotettiin kahdessa vaihtoehtoisessa skenaariossa, joista toinen painottaa uusiutuvan energian lisäämistä ja toinen energiatehokkuuden parantamista. Uusiutuvan energian lisääminen edellyttäisi panostuksia erityisesti maalämpöön ja muihin kiinteistökohtaisiin lämmitysratkaisuihin, aurinkoenergiaan ja liikenteen biopolttoaineisiin. Energiatehokkuutta vahvasti parantavassa vaihtoehdossa toimenpiteet kohdistuisivat olemassa olevaan rakennuskantaan ja liikenteeseen sekä rakentamiseen, maatalouteen ja päästökauppasektorin ulkopuoliseen teollisuuteen.

Eräs selvityksen keskeisistä huomioista on tarve tunnistaa paremmin eri tavoitteiden keskinäiset riippuvuudet sekä eri ohjauskeinojen yhteisvaikutukset. Osa tavoitteista ja toimenpiteistä on suoraan kansallisen päätöksenteon varassa, osa perustuu vahvasti kansainvälisiin velvoitteisiin.

Esiselvitys nostaa esiin kysymyksen olisiko meidän syytä harkita entistä tiiviimpää ja koordinoidumpaa kansallisen ilmastopolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa. Tämä voisi tukea kokonaisvaltaisempaa Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämistä sekä kestävien, vähähiilisten kehityspolkujen edistämistä Suomessa. ”Vuosi 2020 on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta vain välietappi ja jatkuva kansallinen oppiminen 2020–2030-luvuilla eittämättä kiristyvien päästövähennystarpeiden maailmassa on meidän kaikkein etu”, Gaian liiketoimintajohtaja, Iivo Vehviläinen toteaa.

Esiselvityksen johtopäätösten lisäksi raporttiin on kirjattu joukko suosituksia sekä ehdotuksia toimenpiteiksi ja jatkoselvitystarpeiksi, jotta päätöksentekijöillä olisi käsissään tarvittavat työkalut Suomen suuntaamiseksi vähähiiliselle polulle.

Lisätietoja:

  • Liiketoimintajohtaja Iivo Vehviläinen, etunimi.sukunimi@gaia.fi, +358 50 345 3705