Takaisin 31.8.2016

Kotitalouksien mahdollisuuksia korostettava Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa

Energiamarkkinat muovautuvat uusien teknologioiden ja toimintamallien kehityksen kautta. Jo nyt kotitaloudet voivat olla muutakin kuin pelkästään sähkön kuluttajia.

Perinteisessä energiajärjestelmässä roolijako on selkeä: suuret voimalaitokset tuottavat sen, mitä kuluttaja kuluttaa. Tavallisilla ihmisillä ei ole ollut juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millä heidän tarvitsemansa energia tuotetaan, saati siihen, millaisia päästöjä heidän kulutuksestaan aiheutuu.

Viime vuosien teknologinen kehitys on kuitenkin mahdollistanut kansalaisten aktiivisemman osallistumisen energiamarkkinoille – kotitalouksista on tullut energian tuottajia ja energiatehokkuustoimien aktiivisia toteuttajia. Samoin jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan tuotetun energian alkuperään sekä edistää uusiututuvan energian lisäämistä sähkömarkkinoilla osallistumalla kysyntäjouston toteutukseen. Kuluttajilla on mahdollisuus valita monista energiaratkaisuista itselleen edullisin ja/tai mielenkiintoisin aivan samoin kuin he valitsevat erilaisten älypuhelinten tai autojen välillä.

Suomen energia- ja ilmastostrategioita rakennettaessa on totuttu käyttämään niin kutsuttuja top-down -malleja, joissa kansalaisten omien toimien merkitystä energian kulutukseen ja tuotantoon ei ole pystytty täysin huomioimaan. Perinteisesti ainoastaan kulutuspääksi miellettyjen kotitalouksien merkitys tulevaisuuden energiajärjestelmän rakentamisessa ja päästöjen vähentämisen taakanjaossa on kuitenkin huomattava. Tämä on nostettava vahvemmin esille julkisessa keskustelussa sekä päätöksenteossa. Valtiovallan on huolehdittava, että se toimillaan kannustaa päästövähennyspotentiaalin käyttöön saamista.

Gaia Consultingin Sitralle tekemän tuoreen selvityksen tulokset osoittavat, että kotitalouksien omien toimien merkitystä ei voi väheksyä suomalaisessa energiapolitiikassa. Laskelmien mukaan kotitaloudet voivat vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä omilla toimillaan vuosittain noin 5 miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Määrä on merkittävä: se vastaa 9 prosenttia koko Suomen päästöistä vuonna 2015 ja noin kolmannesta jäljellä olevasta Suomen päästövähennystarpeesta, jotta Suomi voisi saavuttaa 40 prosentin päästövähenemän vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Selvityksemme on rajattu energian tuotantoon ja kulutukseen. Lisäpotentiaalia piilee myös käyttötottumuksissa sekä vähähiilisen ruoan, tavaroiden ja palvelujen hankkimisessa.

Energian loppukäyttöä voidaan vähentää tarkastelluilla toimilla noin 5 prosenttia nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä. On luonnollista, että suurin päästövähennyspotentiaali on pientaloissa, joissa yksittäisellä ihmisellä on kerrostaloasujia suurempi mahdollisuus vaikuttaa asuntonsa energiaratkaisuihin. Tarkastelluista toimista lämpöpumppujen päästövähennyspotentiaali on suurin. Vaikka etenkin ilmalämpöpumput ja maalämpö ovatkin jo vakiinnuttaneet asemansa pientalojen lämmönlähteenä, on maassamme edelleen satoja tuhansia taloja, jotka lämmitetään öljyllä tai suoralla sähkölämmityksellä. Lämpöpumput ja muut ostoenergian tarvetta vähentävät ratkaisut, kuten energiatehokas korjausrakentaminen ja aurinkoenergia voivat vähentää näiden rakennusten synnyttämiä päästöjä. Pienistä puroista on mahdollista synnyttää huomattava virta!

Myös liikenteessä akkuteknologian kehitys tuo sähköautot aiemmin arvioitua nopeammin kuluttajien ulottuville vähentäen liikenteen suoria päästöjä ja tarjoten myös sähkön varastointikapasiteettia muun energiajärjestelmän tueksi. Energiajärjestelmän sähköistyminen luo uusia mahdollisuuksia myös järjestelmää tasapainottaville ja päästöjä vähentäville kotitalouksien kysyntäjoustoratkaisuille.

Uuteen energiajärjestelmään siirtyminen on käynnissä ja entiset vahvat roolit kulutuksessa ja tuotannossa häilyvät. Kehityksen näkevät jo monet alan toimijat ja tämä on huomattavissa niin yhtiöiden strategioissa kuin operatiivisessa toiminnassakin. Toivottavasti myös maamme energiapolitiikkaa laativat päättäjätahot tunnistavat kehityksessä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

Aki Pesola

Kirjoittaja työskentelee Gaiassa vanhempana asiantuntijana ja on erikoistunut energiajärjestelmien ja uusien energiateknologioiden vaikutusten mallintamiseen

LINKIT