Kauan odotettu lainsäädäntöluonnos neljää jäljellä olevaa ympäristötavoitetta merkittävästi edistävästä liiketoiminnasta on vihdoinkin täällä: komissio julkaisi ehdotelman uusista EU-taksonomiakriteereistä pääsiäisen alla mitä ilmeisimmin haastavaksi osoittautuneen valmistelutyön päätteeksi. Ehdotelma julkaistiin lainsäädäntöönkin kirjattua tavoiteaikataulua huomattavasti myöhemmin.
EU-taksonomian laajentuminen jo voimassa olevaan lainsäädäntöön tuotujen ilmastotavoitteiden ulkopuolelle on tärkeä edistysaskel kestävän rahoituksen valtavirtaistumisessa ja sitä kautta talousjärjestelmän vihreän siirtymän mahdollistamisessa. Usealla toimialalla on odotettu kärsimättömänä taksonomian tarjoilemia mahdollisuuksia kertoa oman liiketoiminnan kestävyydestä myös muiden kuin ilmastotavoitteiden kontekstissa, sillä moni yritys on kokenut jäävänsä näiden katveeseen aikaansaaduista ympäristöhyödyistä huolimatta. Mitä tuoreesta lainsäädäntöluonnoksesta ja sen vaikutuksista yrityksille olisi hyvä tietää juuri nyt?
Uusien kriteerien soveltamisala on huomattavasti odotettua suppeampi
Uusia EU-taksonomiakriteereitä tarkasteltaessa huomio kiinnittyy ensimmäiseksi soveltamisalan suppeuteen: yhteensä lainsäädäntöluonnos kattaa ainoastaan 35 taloudellista toimintoa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin komissiota neuvovan asiantuntijafoorumin Platform on Sustainable Financen suosituksissa tai jo voimassa olevassa ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä. Yksi merkittävimmistä kriteeriluonnoksesta poisjääneistä sektoreista on maatalous, jonka kriteereitä ei ole saatu viimeisteltyä myöskään ilmastotavoitteiden puolelle. Myös kalastus ja metsätalous ovat jääneet kriteeriluonnoksen ulkopuolelle. Valtaosa ehdotetuista kriteereistä liittyy kiertotalouden edistämiseen, kun taas luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ennallistamista koskeva tavoite on saanut alleen vain kaksi aktiviteettia. Komission mukaan poisjääneiden aktiviteettien kriteerit tulevat vaatimaan vielä lisäarviointia ennen kuin loputkin kriteeriehdotukset julkaistaan. Viivästyneen aikataulun ohella kriteerien kapea kattavuus heijastelee taloudellisen toiminnan performanssin mittaamisen haastavuutta muiden kuin ilmastotavoitteiden osalta. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen keskeinen keino ovat päästövähennykset ja hiilen sidonta, joiden mitallistamiseksi on käytössä sektoririippumaton yksikkö, hiilidioksidiekvivalentti – vastaavaa yksiselitteinen indikaattori ei ole määritettävissä muille ympäristöhyödyille.
Tarkentunut lainsäädännön soveltamisaikataulu tuo uusia raportointivaatimuksia ensi vuoden alusta alkaen
Eu-taksonomiakriteeriluonnosten julkaisun yhteydessä komissio avasi neljän viikon konsultaatiojakson (avoinna 3. toukokuuta 2023 saakka). Avoimen konsultaation kautta toivotaan palautetta erityisesti luonnoksessa esitettyihin teknisiin arviointikriteereihin, joita täydennettiin myös ilmastotavoitteiden osalta lainsäädäntöehdotuksen pääpainon ollessa kuitenkin uusissa ympäristötavoitteissa. Ensimmäisen kahden viikon aikana palautetta on vastaanotettu kymmeniä niin yksityishenkilöiltä, yrityksiltä kuin edunvalvontajärjestöiltä. Esimerkiksi rakennusyritysten eurooppalainen kattojärjestö European Construction Industry Federation (FIEC) kiirehti kommentoimaan komission ehdotusta vain viikon sisään sen julkaisusta.
Delegoitujen säädösten hyväksymisen osalta aikataulu on varsin ripeä – odotettavissa on, että kriteerit hyväksytään jo kesäkuussa 2023. Tällöin raportointivelvoitteiden alaisten reaalitalouden yritysten ja rahoitusalan toimijoiden tulisi aloittaa kelpoisuuden raportointi loppujen ympäristötavoitteiden osalta jo tammikuussa 2024 (kattaen vuoden 2023 toiminnan). Raportointivelvollisuus taksonomian mukaisuudesta alkaisi vuonna 2025 reaalitalouden yrityksille ja vuonna 2026 rahoitusalan toimijoille.
Ympäristötavoitteiden vuorovaikutussuhteiden tunnistaminen on välttämätöntä
Paitsi että uudet ympäristötavoitteet laajentavat kriteerien kattavuutta, laajentuu myös EU-taksonomian raportointivelvoitteen piirissä olevien yritysten joukko kestävyysraportointidirektiiviin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) tullessa voimaan. Jatkossa myös pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä odotetaan ilmastoteemoja laajempaa analyysiä liiketoiminnan kestävyydestä, mikä moninkertaistaa myös sidosryhmien käytössä olevan tiedon määrän.
Tämän vuoden aikana viimeisteltävät kriteerit paitsi lisäävät raportoinnin edellyttämää työmäärää myös edellyttävät liiketoiminnan tarkastelua näkökulmista, jotka saattavat olla jo kiinteä osa yrityksen strategiaa tai toistaiseksi vieraita lähestymistapoja. Muovipakkausteollisuudelle kiertotalousaspektit ovat takuulla yksi kestävän liiketoiminnan kulmakivistä, mutta voiko uusissa kriteereissä tunnustetuilta majoituspalveluiden tarjoajilta odottaa samaa biodiversiteetin suojelun suhteen? Myös uusien ympäristötavoitteiden merkittävästä edistämisestä viestiminen sidosryhmille ymmärrettävästi tuo omat haasteensa kentälle, ja monikerroksisten kriteerien yksinkertaistaminen esimerkiksi sijoittajille vaatii osaamista. Toisaalta rahavirtoja tulevaisuudessa ohjaava ilmastokulmaa laajempi näkemys kestävästä liiketoiminnasta tarjoaa mahdollisuuksia edelläkävijöille loistaa ja olla ensimmäisten joukossa jalkauttamassa uutta lainsäädäntöä liiketoiminnassa myös strategisella tasolla.
Kaikkien kuuden ympäristötavoitteen huomioiminen ja niiden vuorovaikutussuhteiden tunnistaminen on välttämätöntä vihreää siirtymää edistävälle liiketoiminnalle, jossa kestävyysmurroksen tuomat riskit ja mahdollisuudet ovat olennainen osa strategiaa. Kestävä arvonluonti edellyttää paljon muutakin kuin liiketoiminnan aggressiivisia päästövähennyksiä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista, minkä integrointi kestävän rahoituksen sääntelyyn on vasta alussa. EU-taksonomian merkitys rahoituskentällä kasvaa, kun uusia aktiviteetteja lisätään ja kriteereitä jalostetaan – proaktiivinen lainsäädännön kehityksen seuraaminen pysyy siis edelläkävijäyritysten agendalla myös jatkossa.
EU-taksonomia – miten raportoinnin lainalaisuudet voi parhaiten täyttää? | Gaia.fi
Vihreä rahoitus puhuttaa, mutta älä anna hypen hämätä | Gaia.fi
Suomi on mukana Euroopan komission kestävän kehityksen rahoitusekosysteemissä | Gaia.fi
