Takaisin 15.2.2023

Ilmastoväittämät: voiko niihin luottaa?

Vapaaehtoiset hiilimarkkinat ja erilaiset ilmastoväittämät ovat jo vuosia herättäneet keskustelua niin alan toimijoiden kuin kuluttajienkin kesken. Mediajuttujen ja Twitter-väittelyiden sekamelskasta voi olla tavallisen kuluttajan vaikeaa muodostaa selkeää kuvaa, miten vapaaehtoiset hiilimarkkinat toimivat. Voiko esimerkiksi ilmastoyksiköiden* ostoon perustuviin ilmastoväittämiin luottaa? Moni pohtii, onko ilmastoyksiköiden ostaminen sekä päästöjen kompensointi viherpesua ja anekauppaa vai luotettava tapa kumota oman toiminnan aiheuttamia ilmastovaikutuksia ja tukea yhteisiä ilmastotavoitteita.

Helmikuun alussa julkaistu opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyvistä käytännöistä on osittain vastaus tähän epävarmuuteen. Opas sisältää hyviä käytäntöjä yksiköiden tuottajille ja niiden ostajille perustuen nykyiseen ja kehitteillä olevaan EU-sääntelyyn sekä kansainvälisiin ohjeistuksiin.

Oppaan kolmas osa kokoaa näistä hyvistä käytännöistä olennaisimmat asiat vielä yhteen tiiviiseen pakettiin kuluttajille. Tässä osiossa kerrotaan, miten vapaaehtoiset hiilimarkkinat toimivat ylätasolla, eli mitä tapahtuu, kun yritys ostaa yksiköitä ja käyttää niitä väittääkseen olevansa esimerkiksi hiilineutraali. Osiossa avataan myös erilaisten ilmastoväittämien eroja ja kerrotaan, mitä muuta tietoja väittämien tukena tulisi olla, kuten tiedot kokonaispäästöistä, omista päästövähennyksistä sekä ylipäätänsä tieto siitä, miten merkittäviä ilmastovaikutukset ovat organisaation kokonaiskestävyyden kannalta.

Mitä kuluttajan olisi siis hyvä tietää yksiköiden käyttöön liittyvistä hyvistä käytännöistä?

  1. On hyvä muistaa, että ilmastoväittämiin pätevät samat säännöt kuin muuhunkin markkinointiin: väittämien takana tulee olla aitoja tekoja ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja niissä tulee noudattaa hyviä markkinointikäytäntöjä. Väittämän pitää kertoa selkeästi ja läpinäkyvästi, mitä sillä tarkoitetaan. Esimerkiksi yleisessä käytössä ollutta ”kompensointi” -sanaa on käytetty markkinoinnissa niin kirjavasti ja tarkoittamaan niin erilaisia ilmastotoimia, että sen käyttöä ei voi enää suositella.
  2. Kun yksiköitä halutaan käyttää, tulisi organisaation ensin selvittää omat päästönsä kansainvälisten kriteerien mukaisesti ja tehdä suunnitelma, miten se vähentää omia päästöjään. Ostettujen yksiköiden tulee myös täyttää kansainvälisesti vakiintuneet minimikriteerit eli olla laadukkaita yksiköitä. Kaikesta tästä tulee raportoida läpinäkyvästi, ymmärrettävästi ja riittävän yksityiskohtaisesti.
  3. Yksiköiden käyttöön liittyvät väittämät ovat vain yksi tapa tukea ilmastotekoja. Yritys voi esimerkiksi rahoittaa tutkimus- ja kehitystyötä tai tukea toimia, joilla saadaan aikaan lyhytkestoisia tai vaikeasti mitattavia päästöjen vähennyksiä tai hiilen poistoa. Vaikka näistä ei synny yksiköitä, eivät niihin liittyvät väittämät ole automaattisesti arvottomampia kuin ne väittämät, jotka perustuvat yksiköiden käyttöön. Pelkkä yksiköiden käyttö ei kerro organisaation vastuullisuuden tasosta.

Yksiköiden käytön tulee pohjautua hyviin käytäntöihin

Yksiköiden käyttö voi olla hyvä tapa yritykselle kumota niitä päästöjä, joita se ei voi vielä välttää omassa toiminnassa, jolloin yritys voi esimerkiksi kertoa olevansa hiilineutraali. Toisaalta yksiköiden avulla organisaatio voi myös omalta osaltaan tukea globaaleja ja kansallisia ilmastotavoitteita, joiden saavuttaminen vaatii merkittävästi enemmän toimenpiteitä kuin mitä nyt on suunnitteilla.

Oli motivaatio yksiköiden käyttöön mikä tahansa, niiden käytön tulisi olla yksi osa organisaation ilmasto- ja kestävyystyötä ja pohjautua hyviin käytäntöihin. Yksiköiden perustuvien väittämien taas tulisi kertoa selkeästi mitä yksiköillä on saavutettu.

Tässäkään asiassa maailma ei siis ole mustavalkoinen – yksiköiden osto voi pahimmillaan olla anekauppaa ja viherpesua. Mutta parhaimmillaan se voi olla luotettava tapa organisaatioille tukea päästövähennyksiä ja hiilen poistoja, joita kipeästi tarvitaan.

*Ilmastoyksikkö (engl. carbon credit) on sertifiointiohjelman myöntämä yksikkö kansainväliset minimikriteerit täyttäville hillintätuloksille (päästövähennys tai hiilen poisto). Yksi yksikkö vastaa yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Vastuullisuusviestintä susformaation ajurina | Gaia.fi

Vapaaehtoiset hiilimarkkinat: uusi opas kokoaa yhteen hyviä käytäntöjä | Gaia.fi

Gaia on 1.11.2024 fuusioitunut Swecoon

Sulje

Gaia on 1.11.2024 fuusioitunut Swecoon. Osaamisemme, palvelutarjontamme ja ammattilaisemme ovat nyt osa Swecon vastuullisuuskonsultoinnin yksikköä.

Gaia has merged to Sweco on 1st November 2024

Close

Gaia has merged to Sweco on 1st November 2024. You can find our knowledge, services, and experts as part of Sweco’s Sustainability Consultancy unit.