Kestävän rahoituksen tiekartta on eräänlainen pelikirja, jonka avulla rahoitusmaailmaa voidaan muuttaa kestävää kehitystä edistäväksi. Toimiessaan se on Suomelle suuri kilpailukykyetu, joka auttaa meitä ratkomaan myös omia julkisen talouden kestävyyshaasteitamme.
Kaikille lienee itsestään selvää, että me emme tällä hetkellä elä maapallon kantokyvyn rajoissa. Rahoitusmarkkinoilla tämä kestävyysvaje näkyy siinä, että rahavirrat eivät suuntaudu riittävän kestävästi, vaan ne liian usein edistävät ympäristötuhoa, ylikulutusta ja ilmastonmuutosta. Vuonna 2020 käynnistyneen Euroopan komission rahoittaman Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi -hankkeen tavoitteena on löytää keinot, joilla rahan kiertoon liittyvät vahingolliset sivuvaikutukset saadaan kitkettyä pois, ja raha saadaan käännettyä virtaamaan kestävämmin. Tässä onnistuminen vaatii muun muassa kestävän rahoituksen osaamisen määrätietoista kehittämistä ja julkisen sektorin koordinoituja toimia, jotka suuntaavat yksityistä rahoitusta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Syyskuussa 2021 hankkeessa julkaistiin Gaian johdolla laadittu kestävän rahoituksen eli SDG-rahoituksen tiekartta, joka tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuksia tunnistaa oma roolinsa kestävän rahoituksen edistämisessä.
Selkänojana tässä työssä on vuonna 2015 sovitut YK:n Agenda 2030 -ohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Näiden neuvottelemiseen meni valtavasti aikaa ja vaivaa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Lisäksi ne ovat ainoat selkeät tavoitteet, joihin kaikki maat ovat sitoutuneet. Kestävän kehityksen tavoitteet on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tilanne on tässä kuitenkin samankaltainen kuin taloyhtiön pihatalkoissa; tunnolliset puuskuttavat hienosti yhteisön hyväksi mutta siinä vaiheessa, kun ollaan heiluttu muutama tunti haravat kädessä, joku alkaa aina lipeämään ruodusta ja toinen yrittää karata kahville.
Dopinghuijarit kuriin
Rahoitusalalla on jo tälläkin hetkellä toimijoita, jotka tekevät isoa tuottoa sijoitustoiminnalla, joka samaan aikaan parantaa esimerkiksi naisten asemaa tai ympäristön tilaa. Tällaiset Impact first -sijoitukset ovat kuitenkin vielä vähemmistössä. Tilannetta voi verrata esimerkiksi urheiluun. Huippu-urheilussa voi menestyä rehdillä ja reilulla pelillä ja ilman dopingia, mutta se vaatii todella valtavasti harjoittelua ja lahjakkuutta. Jos samaan aikaan dopingvalvonta ei toimi ja kiellettyjen aineiden ja keinojen käytöstä ei voi käytännössä jäädä kiinni, laiskempi tai vähemmän lahjakas urheilija valitsee todennäköisesti dopingin. Samalla tavalla laiska raha ottaa tuoton sieltä, missä sen eteen ei tarvitse tehdä niin paljon töitä. Toistaiseksi se on vielä mahdollista, sillä rahan kierto ei noudata valtioiden rajoja ja eri maissa esimerkiksi työntekijöiden oikeudet, sosiaaliset näkökulmat ja ympäristölainsäädäntö eivät ole samalla tasolla kuin vaikkapa Suomessa ja EU:ssa.
Pelin sääntöjä pitää siis muuttaa ja dopingvalvontaa tiukentaa. Julkinen sektori voi vaikuttaa tähän mm. lainsäädännön ja julkisista varoista rahoitettavien hankkeiden kriteeristön kautta. Eläkeyhtiölle ja suursijoittajille voidaan asettaa tuottotavoitteiden lisäksi kestävän kehityksen tavoitteita. Ja kun yrityksiä edellytetään raportoimaan tuloksen lisäksi esimerkiksi toimintansa vaikutukset biodiversiteetille, säteilee se niiden saaman rahoituksen hintaan ja sitä kautta sijoitusten tuottoihin. Liiketoimintaa saa siis jatkossakin tehdä kannattavasti, mutta se pitää tehdä tyylillä ja kestävästi.
Mikä on kestävän rahoituksen tiekartta?
Jatketaan edelleen urheiluvertauksilla. Kestävän rahoituksen tiekarttaa voisi verrata esimerkiksi jenkkifutiksen pelikirjaan. Se on kokonaiskuva, josta löytyy kuviot ja suuntaviivat pelin eri osa-alueilla menestymiseen. Kestävän rahoituksen tapauksessa tiekartta auttaa rahoitusmaailmaa edellä mainittujen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Gaian Suomelle luoma tiekartta julkaistiin 2021 ensimmäisten joukossa koko maailmassa. Samantyyppisiä tiekarttoja putkahtaa ulos monessa maassa tai niitä ollaan parhaillaan laatimassa. Eri puolilla maailmaa on siis käynnissä työ, jolla rahoitusmaailmaa ollaan muuttamassa menneen ajan pankkiireiden ajasta nykyaikaan. Samanaikaisesti on pidettävä katse itse pallossa, raha on vain rahaa, joten se ei varmasti yksinään ratkaise kaikkia maapallon kestävyyshaasteita. Sen parempi suuntaaminen voi kuitenkin olla merkittävä vipu, jolla kestävän kehityksen agendaa saadaan ajettua isosti eteenpäin.
Kestävän rahoituksen edelläkävijyys voi olla Suomelle myös erittäin suuri kilpailuvaltti, joka auttaa meitä säilyttämään hyvinvointivaltiomme ja kehittämään sitä edelleen. Jos me tunnemme kestävimmät teknologiat ja ratkaisut, rahoitus on meille jatkossa halvempaa ja Suomi on kilpailukykyisempi. Kestävän rahoituksen tiekartan avulla voimme myös varmistaa, että julkisen talouden kestävyysvaje voidaan ratkaista niin, että emme samanaikaisesti tuhoa ympäristöä tai hyvinvointia. BKT-vajeen kurominen umpeen voi olla vaikeaa, mutta vielä vaikeampaa on vetää syrjäytyneitä ihmisiä takaisin yhteiskuntaan. Tuhottua ympäristöä ja luontoarvoja taas on käytännössä mahdotonta saada takaisin.
Miten edetä kartalla – millaisissa ryhmissä, millaisin varustein?
Suomen kestävän rahoituksen tiekartan toimeenpanoa on vauhditettu neljän eri pilottiekosysteemin avulla. Näissä boot campeissa on kartoitettu kestävän rahoituksen pullonkauloja ja tunnistettu konkreettisia keinoja, joilla kestävän rahoituksen ratkaisuja voidaan edistää. Kaksi näistä pilottiekosysteemeistä hakee rahoitusratkaisuja kestävyysmurroksiin erityisesti Suomessa. Kaksi muuta käsittelee keinoja, joilla suomalaista osaamista, yhdessä paikallisten kumppaneiden kanssa, voidaan kehittää ja hyödyntää ulkomailla ja näin edistää kestävää kehitystä siellä. Samalla tästä kestävästä liiketoiminnasta saadaan Suomelle puhtaita vientituloja.
Ensimmäisessä pilottiekosysteemissä on tarkasteltu yhdessä yritysten, sijoittajien, ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa, miten Suomeen saataisiin merituulivoimainvestointeja. Mitä muutoksia tämä vaatisi lainsäädännössä? Minkälaisia rahoittajia pitäisi saada mukaan? Kuka rankentaisi ja rahoittaisi kaapelin merelle ja kuka sijoittaisi riittävän suuriin satamiin, jotta merituulivoimaloita voitaisiin rakentaa?
Toinen pilottiekosysteemi on tarkastellut sitä, miten Suomen ruokajärjestelmää saataisiin kehitettyä kestävämmäksi. Tässä iso kysymys on se, mistä löytyvät tulevaisuuden kestävät proteiinit ja miten niiden valmistamista, kehittämistä ja kaupallistamista voidaan Suomessa edistää huomattavasti nykyistä nopeammin.
Kolmas pilottiekosysteemi on käsitellyt ilmastoälykkäitä vesiratkaisuja. Suomessa on tunnetusti maailman puhtaimmat vedet ja ymmärrystä toimivista vesijärjestelmistä. Miten näitä ratkaisuja voitaisiin viedä maailmalle, jossa on paljon vesipulasta ja sään ääri-ilmiöistä kärsiviä maita? Tällä hetkellä pullonkaulana on tarvittavien rahoitusinstrumenttien puuttuminen, erityisenä haasteena löytää rahoitus uskottavan pilotin ja referenssin rakentamiseksi kehittyvillä markkinoilla.
Neljäs pilottiekosysteemi on käsitellyt ammatillisen koulutusviennin edistämistä. Veden tapaan Suomessa on oltu maailman parhaimmistoa koulutuksessa. Millaisin rahoitusratkaisuin ja liiketoimintamallein näitä suomalaisia koulutusratkaisuja voitaisiin viedä maailmalle luomaan erityisesti työllistymistä helpottavia taitoja? Esimerkiksi Afrikassa on alakouluja ja lisäksi yksityisiä yliopistoja hyväosaiselle väestölle, mutta samaan aikaan valtava määrä nuoria tulee työikäiseksi vailla ammatillista koulutusta.
Kaikille löytyy oma roolinsa rahoitusekosysteemeissä, mutta vain saumattomalla yhteispelillä mobilisoidaan yksityisiä investointeja ja saavutetaan kestäviä tuloksia
Merituulivoiman ja kestävien proteiiniratkaisujen edistäminen edellyttää nykyistä parempaa yhteispeliä suomalaisten rahoitusalan toimijoiden välillä, samoin julkisen sektorin edustajien parempaa koordinaatioita koskien mm. lainsäädäntöä ja luvitusprosesseja, kestävän rahoituksen osaamista, tukipolitiikkaa ja rahoituskriteereitä. Vesi- ja opetusratkaisuiden viennin kohdalla keskeistä on ymmärtää, että ne saadaan pysyvästi onnistumaan ainoastaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Tiekartan suositukset ja pilottiekosysteemien yksityiskohtaisemmat opit ovat sovellettavissa myös monelle muulle alalle, jotka tarvitsevat parempia rahoitusratkaisuja ripeiden kestävyysmurrosten läpiviemiseksi tällä vuosikymmenellä. Kun kestävän kehityksen ongelmia ratkotaan yhdessä, siitä tulee kannattavampaa ja vastuullisempaa bisnestä sekä Suomelle että paikallisille. Tässä toteutuu myös hankkeen keskeinen tavoite: Profit with Impact.
Mikko Halonen, Johtava asiantuntija, Gaia Consulting
Suomi on mukana Euroopan komission kestävän kehityksen rahoitusekosysteemihankkeessa. Hankkeen kansallisesta koordinoinnista vastaa Gaian johdolla työ- ja elinkeinoministeriö. Osana Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi -hanketta Gaia on luonut suomelle yhden maailman ensimmäisistä kestävän rahoituksen tiekartoista, joka tarjoaa suuntaviivoja ja auttaa rahoitusmaailmaa saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Tutustu kestävän rahoituksen tiekarttaan täällä.
