Kompensaatiomarkkinat kasvavat räjähdysmäisesti. Yhteiset kompensaation pelisäännöt olisivat kaikkien etu – myös ilmaston.
IPCC:n juuri julkaistu ilmastoraportti muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire. Suomessakin lukuisat yritykset, kaupungit ja julkiset laitokset vähentävät päästöjään ja asettavat hiilineutraalisuustavoitteita. Se ei kuitenkaan riitä, vaan päästöjen vähentämisen rinnalle tarvitaan myös kasvihuonekaasujen poistoa erilaisilla kompensaatiohankkeilla.
Erilaisia kompensaatiohankkeita on toteutettu ympäri maailman, erityisesti kehittyvissä maissa, jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, ja hankkeille on muodostunut erilaisia vakiintuneita muotoja ja standardeja. Viime aikoina on kuitenkin syntynyt myös Suomessa toteuttavia kompensaatiohankkeita, joille ei vielä ole ehtinyt muodostua vakiintuneita käytäntöjä ja kriteereitä. Myös useat suomalaiset yritykset ovat asettaneet toiminnalleen hiilineutraalisuustavoitteita ja käyttäneet näiden toteuttamiseen sekä kotimaisia että kansainvälisiä kompensaatiopalveluita.
Eilen julkistettiin vapaaehtoisten päästökompensaatioiden markkinoita käsittelevä selvitys , jonka Gaia, Perspectives ja Bärkraft Legal Services toteuttivat ympäristöministeriön toimeksiannosta. Selvityksen mukaan uuden pakottavan kansallisen lainsäädännön luominen vapaaehtoiseen kompensaatioon ei nykyisellään ole toteuttamiskelpoinen ohjauskeino erityisesti elinkeino- ja sopimusvapauden vuoksi ja koska kuluttajasuojalainsäädäntö on syvästi harmonisoitu EU-laajuisesti. Lisäksi kompensaatiomarkkinat ja niiden käytännöt ovat edelleen voimakkaassa kehityksessä ja Euroopan komissiolta on odotettavissa uusia lainsäädäntöehdotuksia esimerkiksi tuotteiden viherpesuun liittyen.
Kompensaation laatua voidaan kuitenkin parantaa merkittävästi ja tehokkaasti informaatio-ohjauksen keinoilla. Keskeinen keino olisi valtionhallinnon tuottama opas kompensaation hyvistä käytännöistä ja kompensaation kriteereistä, joiden noudattamiseen yritykset voisivat myös vapaaehtoisesti sitoutua green deal -tyyppisellä sopimuksella. Merkittävä informaatio-ohjauksen keino olisi myös tuottajien vapaaehtoinen rekisteri, joka hyödyttäisi palvelujen ostajia ja mahdollistaisi tarvittaessa myös kaksoislaskennan välttämisen valtion tavoitteiden kanssa. Opas ja rekisteri täydentäisivät toisiaan. Niiden valmistumisen jälkeen olisi mahdollista tuottaa myöhemmin myös kompensaatioihin liittyvä kuluttaja-asiamiehen linjaus.
Suomella on hyvä mahdollisuus kehittää kansallisia ohjauskeinoja kompensaation laadun parantamiseksi, esimerkiksi rekisterin kehittämisen ja sen kautta mahdollisen kaksoislaskennan välttämisen osalta, ja täten toimia eräänlaisena kansallisena pilottialueena EU:ssa, josta muutkin jäsenmaat voivat ottaa oppia omien järjestelmiensä kehittämiseen.
Kompensaatiomarkkinat kasvavat jopa viisitoistakertaisiksi
Vapaaehtoisen päästökompensaation markkinat ovat merkittävässä kasvussa Suomessa ja maailmalla. Kansainväliset kompensaatiomarkkinat pyritään jopa 15-kertaistamaan tämän vuosikymmenen aikana, ja nämä kasvuodotukset heijastuvat myös kotimaisiin markkinoihin. Kotimaisillakin kompensaatiomarkkinoilla on jo kymmeniä palveluntarjoajia, joista suurin osa on tullut markkinoille vasta viimeisten muutaman vuoden aikana.
Kotimaisilla kompensaatiomarkkinoilla ei ole tähän mennessä ollut selkeitä yhteisiä pelisääntöjä, kompensaation ja hiilineutraalisuuden määritelmiä tai kansallisia kriteereitä, eikä erillislainsäädäntöä. Kompensaation yhteydessä esitetyille väittämille esimerkiksi organisaation tai tuotteen hiilineutraalisuudesta ei myöskään ole yleisesti vakiintuneita määritelmiä Suomessa eikä kansainvälisesti. Kotimaiset kompensaatiot myös useimmiten lasketaan hyväksi myös valtion ilmastotavoitteisiin. Useat suomalaiset yritykset ovat kuitenkin jo asettaneet hiilineutraalisuustavoitteita ja esittäneet niihin liittyvä väittämiä, ja käyttäneet näiden toteuttamiseen sekä kotimaisia että kansainvälisiä kompensaatiopalveluita.
Sääntelyn puutteessa kompensaatiopalveluiden tarjonta on kirjavaa, ja kompensaation todellisista ilmastovaikutuksista varmistuminen on vaikeaa. Kompensaatiopalveluiden markkinoinnissa käytetyt väittämät voivat olla heikosti tarkistettavissa ja vertailtavissa ja jopa harhaanjohtavia. Ympäristöministeriön rahoittaman vapaaehtoisen kompensaation sääntelyä koskevan selvityshankkeen tavoitteena olikin selvittää, miltä osin kompensaatiopalveluiden tarjontaa olisi tarpeen säännellä Suomessa, mitä ohjauskeinovaihtoehtoja tähän tarkoitukseen olisi käytettävissä, sekä arvioida eri keinojen soveltuvuutta ja vaikutuksia.
Anna Laine, vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting
Pasi Rinne, johtaja, Gaia Consulting
Lue lisää: Ilmastonmuutos | Gaia.fi
