Kuntien kiertotalouslähtöinen maankäyttö, sen suunnittelu ja aluekehitys jouduttavat siirtymää kiertotalouteen. Lisäksi ne tukevat kiertotalouteen nojaavan liiketoiminnan syntyä ja kasvua.
Kunnilla on kiertotalouskaupungin kehittämisessä tärkeä rooli tilaajana, asiakkaana, rakennuttajana sekä lupaviranomaisena. Aktiivinen vuoropuhelu kiertotalouden yritysten kanssa sekä erilaiset kiertotaloustoiminnot huomioiva maankäyttö ja aluekehitys ovat avainasemassa kiertotalousystävällisen kaupungin rakentamisessa.
Gaia Consulting ja Ethica toteuttivat yhteistyönä osana Helsingin kaupungin Circvol-hankkeen osatoteutusta selvityksen, jossa koottiin tietoa kiertotaloudesta kaupungin maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Työssä selvitettiin kiertotalousyritysten alue- ja tilatarpeita sekä tunnistettiin, minne nämä alueet voisivat kaupungissa sijoittua.
Tiivis kaupunkirakenne ja kiertotalous vaativat systemaattista yhteensovittamista
Tiiviissä kaupunkirakenteessa tarvitaan erityistä huomiota toimintojen yhteensovittamiseen. Samoille alueille saatetaan sijoittaa asutus ja teollinen toiminta tai vaikkapa raskas logistiikka sekä pyöräily ja kävely. Tällaisen kaupunkirakenteen positiivinen erityispiirre on kuitenkin usein se, että sekä kysyntää että tarjontaa on esimerkiksi rakennusmateriaalien ja yritysten tuottaminen biomassojen osalta. Tämä luo liiketoimintamahdollisuuksia.
Kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan merkittävästi vielä kohtaa. Tarvitaan uusia avauksia ja ratkaisuja, jotta kiertotalous konkreettisesti toteutuisi nykyistä paremmin.
Yritykset toivovat kunnilta rohkeita pilotointimahdollisuuksia, joissa uusien ratkaisujen rohkea kokeilu yhdistyy tutkimukseen. Yritysten haastatteluissa esiin nostamia pilotointitoivomuksia olivat esimerkiksi purkumateriaalin uudelleenkäyttö rakennuksissa sekä vanhojen rakennusten tai rakenteiden hyödyntäminen vaihtoehtona purkamiselle.
Siirtokuormausasemia sekä pitkäjänteistä ja joustavaa tonttipolitiikkaa
Kysyimme haastatteluissa kiertotalouden yrityksiltä konkreettisia tilatarpeita. Tyypillisimpiä toiveita olivat kentät siirtokuormaukselle, varikoille ja varastoinnille. Useilla toimijoilla oli myös jonkinlaisia tarpeita erilaisille katetuille varastotiloille.
Tiedusteltaessa eri toimijoiden välisen yhteistyön rakentamisesta sekä kiertotalouskeskittymien kehittämisestä yritykset tunnistivat tiettyjä mahdollisuuksia toimijoiden ja toimintojen keskittämiseen. Kovin merkittävästi tätä ei vielä osata hyödyntää eikä konkretisoida etuja omaan liiketoimintaan nähden. Hyötyjen konkretisoiminen ja kiertotalousalueiden kehittäminen yritysten liiketoiminta keskiössä onkin avainasemassa alueita kehittäessä.
Kysyimme yrityksiltä myös toiveita ja terveisiä kaupungin kaavoitukseen ja aluekehitykseen. Tärkeänä toivomuksena oli se, että kaupunki tekisi pitkäjänteistä maankäytön suunnittelua sekä välttäisi poukkoilua – ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus ovat tärkeitä liiketoiminnan kehityksessä. Useat toivoivat myös pidempiä vuokrasopimuksia kentille sekä tarpeenmukaisen rakentamisen huomioimista luvituksessa: lähtökohtaisesti toimijat toivoivat, että saisivat rakentaa tilat oman tarpeensa eikä kaavavaatimusten mukaan.
Yleisesti kaupungeilta toivottiin suunnannäyttämistä kiertotalouden edistämisessä sekä ratkaisujen käyttöönotossa. Yritykset haluavat olla aktiivisesti mukana vuoropuhelussa kaupungin kanssa. Helsingin kaupunki sai tästä kiitosta.
Kiertotaloustoiminnalle tilaa kaikkialla kaupungissa
Maankäytön suunnittelussa haasteena on sovittaa raaka-aineiden kierrätystä harjoittavien yritysten tilatoiveet tiivistyvään kaupunkirakenteeseen. On tärkeää, että teollisuus- ja yritysalueita löytyy asutuksen läheltä jatkossakin. Vielä olennaisempaa on, että kiertotalouden mukaista toimintaa tuetaan laajasti – ei siis mahdollisteta ainoastaan kierrätys vaan kaikenlainen tuotteiden ja rakennusten elinkaaren pidentämiseen tähtäävä toiminta.
Kiertotaloutta edistävä yritystoiminta on hyvin monipuolista vaatelainaamosta aina betonia kierrättävään asemaan. Kaupungin erityyppisillä vyöhykkeillä korttelikaupungista isoihin teollisuusalueisiin on omat kiertotaloustoimintansa. Pääpaino tulisi olla kuitenkin jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvässä toiminnassa.
Koska kiertotaloudessa raaka-aineen kuljetusmatkan minimointi on avainasemassa niin liiketoiminnan kannattavuuden kuin ympäristön kannalta, etäisyydet raaka-aineen tarjoajan ja hyödyntäjän välillä täytyy voida pitää maltillisina. Tämä tarkoittaa, että kiertotalouden toiminnot tulisi pystyä hajauttamaan tiiviiseen kaupunkirakenteeseen eikä keskittää toimintoja vain kaupungin ulkopuolelle ja teollisuusalueille.
Miten sitten kehitetään kiertotalouskaupunkia?
Tiiviissä kaupunkirakenteessa on tärkeää osoittaa tontteja ja liiketiloja maamassoille ja muille kiertäville materiaaleille lähellä niiden syntypaikkaa ja hajautuneena kaupunkirakenteeseen.
Kaupunkien kannattaa määrätietoisesti ja aktiivisesti edistää kiertotalouden yritysekosysteemien ja teollisten symbioosien syntymistä niin toimitila-alueilla kuin yleisestikin tilatehokkuuden ja kiertotalouden edistämiseksi. Näiden tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus pitää kuitenkin konkretisoida yrityksille jo suunnittelun alkuvaiheessa ja tehdä kehittämistä yritysten lähtökohdista, yhdessä yritysten kanssa.
Kaupunkisuunnittelussa tulisi suosia ja edistää toimintaa, joka tähtää jätteen synnyn ehkäisemiseen. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi rakennusten uudelleenkäyttö purkamisen sijaan ja toisaalta paikallisten materiaalien kiertoon tähtäävien ekosysteemien kehittäminen.
Lopuksi, arvokasta kaupunkitilaa kannattaa ja tulisi tarjota suosien toimintaa, jossa materiaalin arvo säilyy tai kasvaa.
Gaia Consultingin ja Ethican Helsingin kaupungille CirVol-hankkeessa laatimat Helsinki kiertotalousyritysten sijoittumispaikkana -selvitys ja kiertotalouden koulutusmateriaalit löytyvät täältä.
Suvi Häkämies, liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting
Lilli Linkola, kiertotalouskonsultti, Ethica
Lue lisää: Kestävä kaupunkikehitys | Gaia.fi
