Voiko veden arvoa korvata jollakin aineettomalla? Voidaanko digitalisaation avulla saavuttaa entistä parempaa vesiluonnonvarojen käyttöä? Digitalisaatio luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tehdä asioita toisin kuin ennen. Se antaa työkaluja resurssitehokkuuteen ja vastuulliseen luonnonvarojen käyttöön.
Yritysten digitaalisten liiketoimintamallien ytimessä voivat olla esimerkiksi resurssien- ja energiankäytön optimointi ja säästöihin liittyvien hyötyjen jakaminen esimerkiksi älykkäiden sähköverkkojen ja liikenteen tai uudenlaisten ruoantuotantokonseptien alueilla. Nämä mahdollisuudet koskevat myös vettä ja vesiluonnonvaroja.
Uudenlaista vedenkäytön optimointia datan ja parempien analyysimenetelmien avulla
Maatalouden kastelua sekä golf- ja urheilukenttien kastelujärjestelmää optimoidaan sensoreiden avulla todellisen tarpeen, ei tuntuman mukaan. Älykkäät algoritmit mahdollistavat nopean reagoinnin poikkeukselliseen vedenkulutukseen tai vesiputkien vuotoihin niin teollisuudessa kuin kodeissakin. Tulvariskien arviointi ja niihin varautuminen on maailmalla entistä helpompaa.
Laitteiden huoltotarvetta ja rikkoutumista voidaan ennakoida ja estää. Erilaiset kuvaavat ja ennustavat algoritmit mahdollistavat älykkäät ohjaus- ja hälytysjärjestelmät. Huollon ja kunnossapidon tehtäviä voidaan helpottaa antamalla tekoälyyn pohjautuvia suosituksia ja jatkossa myös hyödyntämällä lisättyä todellisuutta.
Toistaiseksi hyödyntämätöntä ja strukturoimatonta dataa voidaan käyttää vesivarojen laadun, määrän ja käytön vaikutusten entistä parempaan ymmärtämiseen. Tekoäly voi tehdä aiemmin strukturoimattoman datan, esimerkiksi satelliitti- ja kuvadatan, käyttökelpoiseksi, jolloin päätösten vaikutuksia ja monimutkaisia vuorovaikutussuhteita pystytään arvioimaan entistä paremmin. Digitaalisten sovellusten ja alustojen avulla tietoa vesiluonnonvarojen käytöstä ja tilasta voidaan helposti jakaa ja hyödyntää globaalisti.
Nousevat teknologia-alueet, kuten lohkoketjuteknologia, tuovat myös vesialalle mielenkiintoisia uusia avauksia. Ilmastonmuutokseen liittyvässä päästökaupassa lohkoketjuihin perustuvia ajatuksia on jo liikkeellä. Vastaavasti teknologia voisi ratkaista myös vesivarojen käyttöön ja omistajuuteen liittyviä kysymyksiä.
Digitalisaatio avaa uusia kasvumahdollisuuksia suomalaiselle vesiosaamiselle
Kaiken perusta on sinisen biotalouden ja digitalisaatioon erikoistuneiden yritysten välinen yhteistyö, sillä osaamisvaatimukset digilähtöisen palvelutarjonnan kasvattamiseen ovat varsin suuret. Tarvitaan strategista näkemystä digitalisaation asiakaslähtöiseen hyödyntämiseen lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Lisäksi tarvitaan investointeja asiakasvuoropuheluun ja osaamiseen.
Asiakkaille, kuluttajille ja yhteiskunnalle uudella tavalla arvoa luovat digitalisaatiota hyödyntävät liiketoimintamallit avaavat suomalaiselle veteen liittyvälle palvelu-, teknologia- ja järjestelmäosaamiselle runsaasti myös kansainvälisiä mahdollisuuksia.
Lisätietoa
- Päivi Luoma, Johtava asiantuntija, Gaia Consulting Oy, etunimi.sukunimi@gaia.fi
Teksti on osa Silakkaa ja sinistä biotaloutta –blogisarjaa ja se julkaistiin alunperin Biotalous.fi-sivulla. Sarjan aiemmat kirjoitukset löytyvät täältä. Blogisarjan tuottavat maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia ja Gaia Consulting.
