Suomen tiede ja tutkimus ovat kansainvälistyneet selvästi viime vuosikymmeninä. Tämä käy ilmi Suomen Akatemian tänään julkistamasta Suomen tieteellisen tutkimuksen kansainvälistymisraportista. Raportti on osa Suomen tieteen tila ja taso -hanketta, jossa kartoitetaan monipuolisesti Suomen tutkimusjärjestelmää ja yliopistoja sekä tieteen tilaa ja tasoa.
Raportin ovat Suomen Akatemian tilauksesta tehneet Gaia Consulting Oy ja Tampereen yliopiston Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö TaSTI. Raportti selvitti Suomen tutkimuksen kansainvälistymisen kehittymistä ja siinä tapahtuneita muutoksia vuosina 1990–2007 sekä sitä, mitä käytettävissä olevat tiedot ja indikaattorit osoittavat kansainvälistymisestä.
Suomen tiede ja tutkimus ovat kansainvälistyneet selvästi viime vuosikymmeninä. Suomalaisten tutkijoiden kansainvälinen julkaisutoiminta on kehittynyt tasatahtia muiden kehittyneiden tiedemaiden kanssa. Suomalaisten tutkijoiden työskentely ulkomailla vierailumäärissä ja oleskeluaikana mitattuina ovat sen sijaan vähentyneet. Tämä saattaa monin osin johtua siitä, että kansainvälisen yhteistyön muodot ovat muuttumassa: yhteistyö verkon välityksellä ja lyhyet työvierailut lisääntyvät, mutta ne eivät näy tilastoissa. Ulkomaisten jatko-opiskelijoiden määrä Suomessa ja ulkomainen tutkimusrahoitus ovat kasvaneet jatkuvasti.
Kehittyneiden tiedemaiden vertailussa Suomen tutkimusjärjestelmän kansainvälistyminen on kuitenkin suhteellisen vähäistä. Raportti toteaa suomalaisen tutkimusjärjestelmän pienuuden sekä rajoitettujen tutkijavoimavarojen asettavan erityisiä haasteita kansainvälistymiselle. Kansainvälinen vuorovaikutus on erityisen olennaista tutkijoille, joilla on vähän oman erityisalansa kotimaisia kollegoja. Tutkijat tarvitsevat kansainvälisiä kontakteja ylläpitääkseen tietojaan ja osaamistaan. Luonnontieteiden puolella on tärkeää päästä kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin, jotka tarjoavat sen suuruusluokan laitteita joita Suomesta ei löydy.
Raportissa otetaan kantaa myös tieteen kansainvälistymisen seurannan riittävyyteen ja toimivuuteen. Perinteiset julkaisutoimintaa ja tutkijoiden ulkomailla työskentelyä kuvaavat mittarit ovat jatkossakin tarpeellisia, mutta niiden rinnalle tulisi tuoda uusia kansainvälisen toiminnan laatua kuvaavia mittareita. Kansainvälisessä yhteistyössä tulisi esimerkiksi mitata suomalaisten tutkijoiden yhteistyön määrää maailman parhaiden tahojen kanssa.
Suomen tieteen kansainvälistymistä luodanneen raportin tärkeimmät tietolähteet olivat KOTA-tietokanta, joka sisältää yliopisto- ja koulutusalakohtaisia tilastotietoja vuodesta 1981 alkaen, sekä Suomen Akatemian, opetusministeriön, OECD:n ja Eurostatin tilastot. Tietoja verrattiin Ruotsin, Norjan ja Alankomaiden vastaaviin tietoihin, ja analyysin tueksi tehtiin haastattelututkimus.
Lisätietoja:
Mari Hjelt, etunimi.sukunimi@gaia.fi, puh. (09) 6866 6240, gsm 040 8236991
Julkaisun tiedot
Internationalisation of Finnish scientific research on ilmestynyt Akatemian julkaisusarjassa (7/09). Raportin ovat toimittaneet Paavo-Petri Ahonen, Mari Hjelt, Erkki Kaukonen ja Pia Vuolanto. Raportissa on kaksi osaa:
– Scientific research in Finland: Recent trends of internationalisation; Paavo-Petri Ahonen, Johan Lunabba, Mari Hjelt, Mikko Syrjänen (Gaia Consulting Oy)
– Internationalisation of university research: Practices and problems; Erkki Kaukonen, Marita Miettinen, Tatu Piirainen, Hanna-Mari Puuska, Pia Vuolanto (Tampereen yliopiston Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö TaSTI)
