Baltic Offshore Wind -ekosysteemi kokoaa yhteen suomalaisten yritysten merkittävän energia- ja meriteknologisen osaamisen. Merituulivoiman tuotannon ennustetaan kasvavan globaalisti voimakkaasti. Eurooppa on kehityksen eturintamassa, ja vuoteen 2030 Euroopan merituulivoimakapasiteetin ennustetaan nousevan 70GW, mikä tarkoittaa yli 30% kasvua aikavälillä 2020-2030 (WindEurope).
Merituulivoima on osoittautunut erittäin kilpailukykyiseksi energiantuotantomuodoksi, tuotanto on jo paikoin kannattavaa ilman tuotantotukea, ja kehitysaskeleet ovat suuria. Itämerta pidetään varsin potentiaalisena alueena merituulivoimatuotannolle, ja monet maat investoivat siihen voimakkaasti. Esimerkiksi Puolan tavoitteena on rakentaa 10 GW merituulivoimatuotantoa vuoteen 2030 mennessä.
Merituulivoiman kustannuskilpailukyvyn lisäksi sen kysyntää lisäävät päästöttömyys, ilmastohyödyt ja suuri työllistävä vaikutus. Näistä syistä globaali kysyntä ja intressi kasvaa jatkuvasti, ja luo alalla toimiville yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia menestyä ja kasvaa globaaleilla markkinoilla. Merituulivoimalla on myös kasvava rooli ilmastomuutoksen torjumisessa.
Suomalaisten yritysten merkittävä energia- ja meriteknologinen osaaminen on nyt koottu yhteen ekosysteemiin. Ekosysteemin tavoitteena on rakentaa voittavia ja globaaleille markkinoille skaalattavia uusia tuulivoimakonsepteja, joita pilotoidaan Itämeren alueella konkreettisissa investoinneissa. Tavoitteena on, että pilotointien kautta varmistetaan edellytykset lisätä merituulivoiman tuotantoa 1000-3000 MW:lla vuoteen 2035 mennessä.
Saavutetuilla tuloksilla vahvistetaan ekosysteemin yritysten kilpailukykyä merituulivoimamarkkinalla laajemminkin. Kilpailukykyisten ratkaisujen kehittäminen perustuu aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön ja innovatiiviseen tapaan tarkastella kokonaisvaltaisesti tuulivoiman rakentamisen, joustavan energiatuotannon, huollon ja kunnossapidon sekä tehokkaan tuulivoimatuotannon ja sähkönjakelun ratkaisuja. Ekosysteemi tuo yhteisen pöydän ääreen toimitusketjujen eri kohdissa toimivat yritykset alihankkijoista loppuhyödyntäjiin, jolloin kriittisimpien kehityskohteiden tunnistaminen ja yritysten kehityspanostusten fokusointi on mahdollisimman tehokasta.
Ekosysteemiin on jo koottu merkittävä joukko energia-alan yrityksiä investoreista sekä rakentamisen että huollon ja kunnossapidon teknologia- ja palvelutoimittajiin sekä meriklusterin avaintoimijoihin, ja toimijat ovat sitoutuneet yhteistyöhön. Baltic Offshore Wind -ekosysteemissä ovat tässä vaiheessa mukana Arctia, Meritaito, Boskalis Terramare, Pori Offshore Constructions, Prysmian Group Finland, Rajakiiri, Rauma Marine Constructions, Finnish Sea Service, Suomen Hyötytuuli, SSAB ja Wärtsilä.
Myös uudet yritykset, joilla katsotaan olevan osaamista ja kasvun edellytyksiä merituulivoimamarkkinalla, ovat tervetulleita osallistumaan ekosysteemin kehittämistyöhön.
Itämeren merituulivoimamarkkina, testialueena Suomi ja lähialueet, on meitä lähellä ja meille tuttu. Vahvan meriklusteri- ja energiaosaamisen ansiosta meillä on erinomaiset lähtökohdat päästä kiinni kasvun mahdollisuuksiin. Hyvällä public-private -yhteistyöllä voidaan vahvistaa merituulivoimateknologian ja päästöttömän energian kasvun ja viennin edellytyksiä. Samalla vahvistamme Suomen asemaa joustavien uusiutuvan energia ratkaisujen osaajana, joka hakee konkreettisia ratkaisuja ilmastomuutoksen torjumiseksi.
Business Finland on myöntänyt ekosysteemin orkestrointiin kasvumoottorirahoitusta, mikä tarjoaa erinomaisen pohjan ekosysteemin eteenpäin viemiselle ja kasvun edellytysten rakentamiselle.
Gaia vastaa ekosysteemin koordinoinnista. Gaialla on vahva kokemus ja osaaminen markkina- ja teknologiamahdollisuuksien tunnistamiseen sekä kasvumoottoreiden fasilitointiin. Gaialla on myös vankka toimialakokemus energia- ja meriklusterista sekä laajemmin uusiutuvasta energiasta ja kestävän kehityksen teemoista.
Lisätietoja
- Pekka Pokela, Liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting Oy, +358 40 544 1582, etunimi.sukunimi@gaia.fi
- ”Suomesta yritetään yhdessä maailmalle merituulivoiman rakentajiksi – mukana myös SSAB ja Wärtsilä” – Tekniikka & Talous
