Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden todellisia ilmastovaikutuksia voidaan vahvistaa tuoreen selvityksen mukaan julkisella ohjauksella ja luomalla alalle yhtenäiset kriteerit. Kompensaatiopalveluiden sääntelyyn ei kuitenkaan tarvita uutta lainsäädäntöä.
Kotimaisilla kompensaatiomarkkinoilla ei ole tähän mennessä ollut selkeitä yhteisiä pelisääntöjä, esimerkiksi kompensaation ja hiilineutraaliuden määritelmiä. Selvityksen mukaan kompensaatioiden laatua voitaisiin parantaa koostamalla opas kompensaation hyvistä käytännöistä ja kriteereistä, joiden noudattamiseen yritykset voisivat vapaaehtoisesti sitoutua.
Vaikuttava keino olisi myös kompensaatiopalveluiden tuottajien vapaaehtoinen rekisteri, joka hyödyttäisi palvelujen ostajia. Rekisterin avulla voitaisiin myös välttää päästövähennyksen kaksoislaskenta eli se, että sama päästövähennys käytetään useampaan kertaan tai lasketaan hyödyksi useaan eri tavoitteeseen.
Selvityksen mukaan uuden pakottavan kansallisen lainsäädännön luominen vapaaehtoiseen kompensaatioon ei nykyisellään ole toteuttamiskelpoinen ohjauskeino. Tähän vaikuttavat erityisesti toimijoiden elinkeino- ja sopimusvapaus sekä se, että EU-lainsäädäntö asettaa kuluttajalainsäädännölle Suomessa tiukat reunaehdot.
”Vapaaehtoisten kompensaatioiden käyttö on kasvanut Suomessa ja maailmalla viime vuosina ja alalle ennustetaan suurta kasvua tulevaisuudessa. Päästökompensaatioita koskevan tiedon saatavuus ja luotettavuus ovat keskeisiä asioita: kuluttajien on saatava luotettavaa tietoa kompensaatioilla saavutettavista päästövähennyksistä ilman kohtuutonta vaivannäköä. On hyvä, että alalle luodaan selkeät pelisäännöt”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Ohjauskeinojen valmistelussa on huomioitava kansainvälinen ilmastopolitiikka
Selvityksen tekijät korostavat, että kansallisten ratkaisujen tulee ottaa huomioon kansainvälinen kehitys ja sallia jousto tulevaisuudessa, kun säännöt kehittyvät. Kansallisia nopeasti vanhentuvia erillisratkaisuja tulee välttää.
Pariisin ilmastosopimuksen jatkoneuvottelut sekä EU:n ilmastopolitiikan muuttuminen, kuten Fit for 55 -paketti ja vuonna 2023 tuleva uusi lainsäädäntö hiilinielujen ja -varastojen sertifiointijärjestelmästä, vaikuttavat Suomessa tehtäviin ratkaisuihin. Euroopan komissiolta on odotettavissa uusia lainsäädäntöehdotuksia myös tuotteiden harhaanjohtavaan markkinointiin liittyen. EU:sta lähivuosina tuleva lainsäädäntö ei selvityksen mukaan kuitenkaan estäisi kehittämästä samanaikaisesti myös kansallista järjestelmää.
”Jotta kompensaatiota voi käyttää uskottavasti organisaation tai tuotteen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi, kompensaation pitää täyttää hyvän kompensaatiohankkeen kriteerit. Voimakkaasti kasvava kompensaatiokysyntä kaipaa tuekseen selkeitä pelisääntöjä”, sanoo Gaia Consulting Oy:n johtaja Pasi Rinne.
Selvityksen toteuttivat Gaia Consulting, Perspectives ja Bärkraft Legal Services. Selvityksessä tutkittiin, miltä osin kompensaatiopalveluiden tarjontaa olisi tarpeen säännellä Suomessa. Lisäksi kartoitettiin, mitä ohjauskeinovaihtoehtoja tähän tarkoitukseen olisi käytettävissä, ja arvioitiin eri keinojen soveltuvuutta ja vaikutuksia. Selvityksen tilasi ympäristöministeriö.
Lisätietoja:
Timo Juurikkala
ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen erityisavustaja
0295 250 109
timo.juurikkala@ym.fi
Selvityksen projektipäällikkö
Anna Laine
vanhempi asiantuntija
Gaia Consulting Oy
050 513 1260
anna.laine@gaia.fi
Pasi Rinne
Johtaja
Gaia Consulting Oy
040 046 4127
pasi.rinne@gaia.fi
Tilaajan edustaja
Ville Laasonen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
029 525 0046
ville.laasonen@ym.fi
Valtion julkaisuarkisto Valto: Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden sääntely
