Lämpöpumppujen yleistyminen on ympäristön, talouden ja kuluttajan kukkaron kannalta hyvä asia. Se pienentää energian kulutusta, tuo kuluttajille säästöjä sekä parantaa kotimaista työllisyyttä ja kauppatasetta, selviää tutkimuksesta, jonka Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry teetti Gaialla.
Selvityksessä laskettiin taloudelliset ja ympäristövaikutukset, joita syntyy, mikäli lämpöpumput yleistyvät rakennuskannassa SULPUn vision mukaisesti. Visiossa lämpöpumppuihin investoidaan yhteensä 12 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, jolloin alalle syntyisi noin 3 000 uutta työpaikkaa. Olemassa olevaan rakennuskantaan kohdistuu vision mukaan noin 8 miljardin euron investoinnit.
”Tavoitteenamme on, että Suomen noin kaksi miljoonaa lämpöpumppua tuottavat vuonna 2030 bruttona 22 terawattituntia lämpöä, jolloin energiaa säästyy noin 15 terawattituntia vuodessa”, sanoo SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.
Selvityksessä keskityttiin tarkastelemaan lämmitystapamuutoksia olemassa olevissa erillispientaloissa, rivitaloissa, asuinkerrostaloissa sekä liike-, toimisto- ja varastorakennuksissa. Edellä mainitut rakennustyypit kattavat Suomen kokonaisrakennuskannasta noin 80 %. Lämpöpumppujen teknistaloudellista potentiaalia tarkasteltiin myös uudisrakennusten osalta. Tarkastelussa oli mukana maa-, ilma-ilma-, ilma-vesi- sekä poistoilmalämpöpumput.
”Laskelma ei kata muun muassa teollisuusrakennuksia tai palvelurakennuksia. Mikäli tulokset skaalataan koko Suomen olemassa olevaan rakennuskantaan, voidaan lämpöpumppuihin investoimalla vähentää olemassa olevien rakennuksien lämmityskuluja nykytilanteeseen verrattuna noin 840 miljoonaa euroa vuodessa. Lämpöpumppujen käyttöiän ajalta tämä tarkoittaisi noin 15 miljardin euron kokonaissäästöä. Laskelmissa on otettu huomioon lämpöpumppujen sekä korvattavien lämmitystapojen käyttö- ja kunnossapitokulut, mutta ei investoinnin pääomakuluja eikä valtion myöntämiä tukia”, sanoo Gaian vanhempi asiantuntija Aki Pesola.
Mikäli säästöissä huomioidaan myös investoinnit ja investoinnin korot sekä valtion myöntämät tuet, olisi vuotuinen lämpöpumpuilla saavutettava nettosäästö noin 350 miljoonaa euroa ja käyttöiän aikainen nettosäästö reilu 6 miljardia euroa.
Sekä lämmityskuluissa syntyvät säästöt että energiankulutuksen muutos riippuu siitä, mitä lämmitysmuotoja lämpöpumpuilla korvataan. Selvityksen lähtöoletuksilla polttoaineita kuluu olemassa olevissa rakennuksissa vuonna 2030 noin kahdeksan terawattituntia vähemmän kuin nykyään, kun laskennan tulokset skaalataan koko Suomen olemassa olevalle rakennuskannalle. Sähkönkulutus säilyisi lämpöpumppujen lisääntyessä jokseenkin muuttumattomana, sillä vaikka pumput kuluttavat sähköä, voidaan sähkön nettokulutusta pienentää korvaamalla suoraa ja varaavaa sähkölämmitystä.
Energiankulutuksen väheneminen pienentäisi myös kauppataseen alijäämää. Vuonna 2030 alijäämä jäisi olemassa olevaan rakennuskantaan asennettavien lämpöpumppujen vaikutuksesta vuositasolla noin 230 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin nyt. Rakennusten lämmityksestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähentyisivät nykytilanteeseen nähden noin 2 miljoonalla tonnilla vuosittain.
Valtiolle SULPUn vision merkittävin vaikutus olisi valmisteverotulojen pieneneminen. Myös lisääntyvät kotitalousvähennykset ja energiatuet sekä arvonlisäverotulojen väheneminen heikentäisivät valtion taloutta. Muut verovaikutukset olisivat vähäisiä. Yhteensä valtion vuotuiset tulot olisivat nykyisellä vero- ja tukipolitiikalla vuonna 2030 noin 260 miljoonaa euroa alhaisemmat kuin nyt. Kuntien verotulot puolestaan kasvaisivat tuloverojen lisääntyessä noin 16 miljoonaa euroa nykyisestä.
Lisätietoja:
- Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu
- Aki Pesola, vanhempi asiantuntija, Gaia Consulting, +358 50 543 1331, etunimi.sukunimi@gaia.fi
- Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja, Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, +358 50 500 2751, etunimi.sukunimi@sulpu.fi
