Afrikassa tarvitaan edelleen köyhyyden poistoa sekä panostuksia parempaan hallintoon ja koulutukseen, mutta myös yritysyhteistyölle on huutava tarve. On ymmärrettävä, etteivät julkisten toimijoiden toimenpiteet ja yksityissektorin investointitoiminta ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ne päinvastoin tukevat toisiaan ja auttavat rahaa kohdentumaan oikein haastavalla markkinalla.
Suomalaiset yritykset voivat kehittää Afrikassa kestävää liiketoimintaa, joka hillitsee ilmastonmuutosta, vähentää ympäristökuormitusta, luo turvallisuutta ja tukee terveyttä. Esimerkiksi kiertotalousratkaisuja edistävä liiketoiminta Afrikassa tarvitsee kasvurahoitusta ja luo suomalaiselle osaamiselle yhteistyömahdollisuuksia.
Yhteistyössä on aika siirtyä malliin, joka edistää paikallisen kestävän liiketoiminnan kehittymistä. Luomalla paikallisille yrittäjille kannustimia työskennellä pitkäjänteisesti ja käymällä markkinaehtoista kauppaa tasavertaisten kumppaneiden kanssa varmistetaan, että yhteistyö tuottaa kestäviä tuloksia. Sekarahoituksella, jossa julkista pääomaa käytetään jakamaan riskiä siten, että mukaan saadaan houkuteltua yksityisiä pääomia, voidaan tehostaa veroeurojen vaikuttavuutta ja kannustaa elintärkeitä investointeja.
Afrikkalaiset yritykset tarvitsevat kestäviä kumppanuuksia. Suomen uuden strategian tulisi kannustaa tämänkaltaiseen yhteistyöhön.
Lisätietoja:
Pasi Rinne, hallituksen puheenjohtaja, Gaia Group oy
Antti-Jussi Ahveninen, Afrikka-rahastojen johtaja, Taaleri oyj
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 16.2.2020
