Suomi on sitoutunut YK:n Agenda 2030:n toteuttamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Toteutusta ohjaavat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG), joissa korostuvat köyhyyden poistaminen sekä taistelu eriarvoistumista ja ilmastonmuutosta vastaan. Ohjaavana periaatteena on, että kukaan ei saa jäädä kehityksestä jälkeen – ”no one is left behind”.
YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD arvioi, että SDG-tavoitteiden saavuttaminen edellyttää arviolta 5000-7000 miljardin dollarin arvosta investointeja. Pelkästään kehitysmaissa investointeja tarvitaan noin 2500 miljardin dollarin edestä.
Tämän valtavan investointitarpeen kattamiseksi tarvitaan niin julkista kuin yksityistäkin rahoitusta.
Vastuullisuus ja kestävyys takaavat investointien kannattavuuden
Useat kansainväliset selvitykset tukevat näkemystä siitä, että vain kestävän kehityksen mukaiset investoinnit voivat olla sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä oikeasti kannattavia ja kestäviä valintoja.
Muutos onkin jo käynnissä. Yksityiset sijoittajat, suuria institutionaalisia sijoittajia myöten, pitävät sijoitusten vastuullisuutta jo yhtenä sijoituspolitiikkansa kulmakivenä.
Raha on siis alkanut liikkua kohti SDG-tavoitteita edistäviä investointeja. Vaikuttavuussijoittamisesta voidaan puhua jo jopa megatrendinä. Tämän seurauksena SDG-tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, ennen kaikkea siksi, että sijoittajat näkevät tällaiset investointikohteet kannattavina. Nyt tarvitaan järjestelmällisiä ja sopivasti ohjaavia toimia, jotka saavat massat kunnolla liikkeelle.
Tiekartta mahdollistaa suomelle kokoaan suuremman roolin investointien mobilisoinnissa
Yksityiset sijoittajat ovat valmiita valjastamaan pääomansa globaalien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Intoa on valtavasti, mutta sitä hillitsevät tällaista toimintaa tukevan rahoitusekosysteemin kehittymättömyys sekä muut toimintaympäristön pullonkaulat.
Näiden esteiden poistamiseksi on nyt laadittu Suomen tiekartta yksityisten pääomien mobilisoimiseksi SDG-investointeihin, joka julkaistiin 28. maaliskuuta. Tiekartan laadintaan osallistettiin suuri joukko erilaisia sidosryhmiä, kuten institutionaalisten sijoittajien, ministeriöiden, kansalaisjärjestöjen, yritysten ja julkisten rahoittajien edustajia. Valmistelutyötä fasilitoi Gaian asiantuntijaryhmä.
Tiekartan kuvaama, SDG-tavoitteita tukeva rahoitusekosysteemi mahdollistaa Suomelle kokoaan suuremman vaikuttajan roolin kansainvälisillä pelikentillä. Tiekartassa esitetyt tavoitteet ja ehdotetut toimenpiteet ovat yhdenmukaisia myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen ja kestävän kehittämisen näkökulmasta.
”Tiekartan onnistunut toimeenpano edellyttää vahvoja, myös uusia kumppanuuksia sekä selkeää johtajuutta poliittisilta päätöksentekijöitä. Muussa tapauksessa meidän on turha edes haaveilla SDG tavoitteiden saavuttamisesta 2030 mennessä”, toteaa tiekartan valmistelua vetänyt Gaian johtava asiantuntija Mikko Halonen.
