Merituulivoima on globaalisti kiinnostava ja kasvava ratkaisu energia-alan murrokseen. Team Renewable Arctic Finland on suomalaisyritysten innovaatioekosysteemi, joka yhteiskehittää merituulivoiman ympärille tulevaisuuden kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa.
22 suomalaisyrityksen innovaatioekosysteemi Team Renewable Arctic Finland perustettiin vuoden 2021 alussa. Yritykset toimivat kansainvälisesti tai Itämeren alueella meriteollisuudessa, varustamotoiminnassa, energiantuotannossa sekä offshore- ja infra-alalla.
”Kaikkia ekosysteemin yrityksiä yhdistää halu kehittää yhdessä kilpailukykyisiä kokonaisratkaisuja kansainvälisille merituulivoimamarkkinoille”, kertoo ekosysteemin projektijohtaja Pekka Pokela Gaialta. Konsortio tukee globaalia siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. ”Energiamurros etenee vääjäämättä, ja suomalaisella osaamisella pystytään vaikuttamaan päästöihin globaalisti.”
Yhteistyön idea syntyi aktiivisissa keskusteluissa alan yritysten kanssa. ”Kestävän liiketoiminnan kehittäminen ja liikkeenjohdon konsultointi strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla on meidän ydinosaamista”, Pokela toteaa. ”Meille on arvovalinta ja kaiken lähtökohta edistää liiketoimintaa, joka tekee maailmasta puhtaamman ja turvallisemman.”
Yksi konsortion yrityksistä on suomalaisen merituulivoiman uranuurtaja Suomen Hyötytuuli Oy. Yhtiö rakennutti maan ensimmäisen merituulivoimalan Porin Tahkoluotoon vuonna 2010. Yritysyhteistyö luo uskottavuutta kilpailussa kansainvälisten yritysjättien kanssa.
”Ensimmäisen tuulivoimapuiston, eli niin kutsutun demohankkeen, kohdalla vuonna 2016 suomalaiset eivät pärjänneet tarjouskilpailussa, koska yritykset ovat yksin liian pieniä ja tottumattomia tekemään näin suuria projekteja, varsinkaan yhdessä”, kertoo Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sulameri. Alalle tarvitaan toimiva ekosysteemi. ”Kukaan ei rakenna tai rahoita näitä hankkeita yksin.”
Suomalaiset ratkaisut kiinnostavat maailmalla
Team Renewable Arctic Finlandin vahvuutena on monialaisuuden lisäksi teknologinen ja arktinen osaaminen. Suomalaisilla yrityksillä on Pokelan mukaan erinomainen maine kylmien olosuhteiden hallinnassa. ”Lähes 90 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse, vaikka kaikki satamamme jäätyvät talvella. Talvimerenkulku on hallittava tai koko kansantaloutemme pysähtyy.”
Ensimmäisen vuoden aikana Gaia on muun muassa koonnut markkinatietoa merituulivoimaan liittyvistä projekteista, yrityksistä ja kilpailevista ratkaisuista. Ekosysteemin yrityksistä on koottu konseptikehitysryhmiä, jotka ovat ideoineet kansainvälisille yrityksille uusia tuote- ja palvelumalleja. ”Olemme päässeet kansainvälisten yritysten kanssa saman pöydän ääreen esittelemään suomalaista osaamista ja lupaavia uusia ideoita”, Pokela sanoo.
Ekosysteemiin on syntynyt vahva yhdessä kehittämisen henki ja luottamus siihen, että yhdessä tekeminen palkitsee ja kannattaa. ”Olemme onnistuneet jo nyt luomaan toimivia konsepteja, joista kansainväliset yritykset ovat kiinnostuneet”, Pokela kertoo. Yli 20 yrityksen ekosysteemin luotsaamisessa tarvitaan jatkossakin rohkeutta tehdä päätöksiä aktiivisesti. ”Olemme hyvässä vauhdissa, emmekä aio levätä laakereillamme jatkossakaan!”
Tuulivoimapuistot luovat vihreitä työpaikkoja
Gaia on järjestänyt ensimmäisen vuoden aikana kotimaassa useita työpajoja ja seminaareja. Tapahtumissa keskustellaan merituulivoiman mahdollisuuksista ja kehittämisen edellytyksistä laajan sidosryhmäjoukon ja myös poliittisten päättäjien kanssa.
”Merituulivoima ei liity vain Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaan, vaan se tarjoaa merkittäviä kansainvälisiä liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia”, Pokela korostaa. Kyse on kymmenien miljardien eurojen investoinneista Itämeren alueella. ”Yksi merituulivoimapuisto voi sisältää 100 turbiinin rakentamisen ja ylläpidon, mikä luo paljon uusia vihreitä työpaikkoja.”
Yritysekosysteemin jäsenet ovat olleet tyytyväisiä yhteistoiminnan tuloksiin. ”Ekosysteemi on kasvattanut yleistä tietämystä merituulivoimasta, ja myös valtionhallinto on alkanut ymmärtää, mistä tässä liiketoiminnassa on kysymys ja mitä se voi tuottaa Suomelle”, Toni Sulameri sanoo.
Vuoden 2022 tärkein tavoite on päästä lähemmäs kansainvälisiä asiakkaita myös matkustamalla tilaisuuksiin ja kahdenvälisiin tapaamisiin. ”Yritykset odottavat jo innolla kansainvälisille kentille jalkautumista ja yritysdelegaatiovierailuja koronan jälkeen”, Pokela kertoo.
Lisätiedot: Pekka Pokela, Liiketoimintajohtaja, Gaia Consulting Oy
