Puhtaan makean veden saatavuus ja vesien tila ovat nousemassa entistä polttavammiksi globaaleiksi kysymyksiksi. Vesi on yrityksille kasvava riski mutta myös mahdollisuus, kun vesivastuullisuus on integroitu osaksi kokonaisvastuullisuuden kehittämistä ja hallintaa.
Vesivastuullisuuden tavoitteena on varmistaa sekä yritysten vesiriskien hallinta että veteen liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Vesivastuullisuutta on hyödyllistä lähestyä proaktiivisella tavalla ja tuoda riskitarkastelun rinnalle vesivastuullisuuden positiivisten mahdollisuuksien analyysi.
Vesivastuullisuus voi tarjota yritykselle keinon kokonaisvaltaiseen riskien hallintaan tavalla, joka tukee toiminnan jatkuvuutta, tehostaa prosesseja, luo kustannussäästöjä sekä vahvistaa yrityksen strategista otetta ja ymmärrystä vastuullisuuskysymyksistä liiketoimintamahdollisuutena.
Suomalaisyrityksille on asetettu tavoite tulla maailman vesivastuullisimmiksi vuoteen 2030 mennessä osana Suomen vesialan kansainvälistä strategiaa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa. Selvitimme valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamassa Vesivastuu2030-hankkeessa keinoja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Hankkeessa olivat mukana SYKE, Gaia, Itä-Suomen yliopisto, Luke sekä VTT ja sen ohjausryhmässä maa- ja metsätalousministeriö, ulkoministeriö ja ympäristöministeriö.
Tässä askelmerkkimme vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi yrityksille.
Yritykset sitoutuvat vesivastuullisuuteen
Vesivastuu2030-hankkeessa päivitetty kansallisen viiden askeleen toimintamalli soveltuu eri alojen ja eri kokoluokan yritysten vesivastuullisuuden kompassiksi ja ohjenuoraksi. Sitoumuksen askeleet ovat:
1) Vesiriskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen
2) Veteen liittyvien riskien, mahdollisuuksien ja vaikutusten tarkempi arviointi
3) Veden integrointi osaksi yrityksen strategiaa, tavoitteita ja toimintaa
4) Kestävän veden käytön ja hallinnan kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa
5) Vesivastuullisuuden seuranta, arviointi ja raportointi
Vesivastuusitoumuksen teko osana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta tai liittyminen mukaan vastaaviin kansainvälisiin sitoumuksiin, kuten UN Global Compact CEO Water Mandateen, on vahva viesti yrityksen halusta kehittää vesivastuullisuuttaan todennettavasti ja läpinäkyvästi, yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Yritykset voivat osallistua vesivastuullisuuden toimintamallien edelleen kehittämiseen toimialakohtaisia tarpeitaan paremmin tukeviksi ministeriöiden ja toimialaliittojen yhteisten sitoumusaloitteiden, kuten materiaalitehokkuussitoumusten parhaillaan käynnissä olevan kehitystyön kautta.
Vesivastuullisuuteen sitoutuminen osana kansallista ja alueellista vesienhoitoa ja vesistövisiotyötä voi taas sopia erityisesi yrityksille, joilla on toimipaikkoja sellaisilla alueilla Suomessa, jossa vesien hyvän tilan tavoitteita ei ole vielä saavutettu.
Yritykset osallistuvat vesivastuutavoitteiden asettamisen menetelmien pilotointiin
Mielekkäiden, merkityksellisten, toteutettavien ja todennettavien vesivastuutavoitteiden asettamisen tarve on ilmeinen. Vesivastuutavoitteiden asettamiselle on viime vuosina kehitetty toimipaikka-, yritystason sekä tiedeperustaisia menetelmiä. On tärkeää, että yritykset osallistuvat menetelmien pilotointiin yhdessä tutkimuslaitosten ja kansainvälisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa, jotta varmistetaan menetelmien soveltuvuus suomalaisyrityksille ja Suomen toimintaympäristöön.
Yritykset kytkevät veden osaksi kokonaisvastuullisuuttaan ja arvoketjujen hallintaa
Vesi voi tarjota yrityksille tärkeän välineen kehittää kokonaisvastuullisuuttaan. Veteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet kytkeytyvät läheisesti niin ihmisoikeus-, ilmasto- kuin luonnon monimuotoisuuden kysymyksiin. Strategisesta näkökulmasta vesivastuullisuus tarjoaa yritykselle myös luonnollisen tavan kontribuoida kansalliseen ja kansainväliseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon.
Vesi on esimerkki vastuullisuusteemasta, joka kytkee läheisesti ja konkreettisesti yhteen ihmisoikeus- ja ympäristökysymykset myös arvoketjuissa. Arvoketjujen vastuullisuutta kehitettäessä sidosryhmäyhteistyö niin oman toimialan, samoilta alueilta hankkivien muiden yritysten kuin erityisesti paikallisten toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa.
Yritykset kehittävät toimipaikkojensa vesivastuullisuutta kansainvälisten vesivastuustandardien avulla ja todentavat sen sertifikaatein
Suomalaisyritysten vesivastuullisuuden todentamiseksi kansainvälisten, kolmansien osapuolien verifioiminen vesivastuustandardien ja -sertifikaattien kuten Alliance for Water Stewardshipin International Water Stewardhip Standardin käyttö olisi suositeltavaa. Standardit ja sertifikaatit ovat erityisen hyödyllisiä yrityksen omilla tai arvoketjujen toimipaikoilla, joiden toimintaan kohdistuu merkittäviä vesiriskejä.
Yritykset raportoivat vesivastuutyöstään kolmansien osapuolien kansainvälisten raportointijärjestelmien kautta
Global Reporting Initiative ja CDP Water Program tarjoavat vedelle kattavia, vesivastuullisuuden viimeisimmät parhaat käytänteet huomioivia raportointistandardeja, jotka ovat keskeisten sidosryhmien kuten sijoittajien suuntaan vakiintuneet tunnistetuiksi ja odotetuiksi viestinnän muodoiksi.
Maailman vesivastuullisimpia yrityksiä niiden raportoinnin laadun perusteella esiin nostavalla CDP Water Programin A-listalla on viime vuosina ollut kaksi suomalaisyritystä, Metsä Board ja UPM. A-listalle pääsy olisi erityisesti suurille suomalaisyrityksille vesivastuullisuuden näytön paikka.
Lue lisää: Vesivastuu2030-hankkeen loppuraportti, yrityksille suunnattu kooste ja policy brief
Pauliina Saari, vanhempi asiantuntija, Gaia
Mikko Halonen, johtava asiantuntija, Gaia
Suvi Sojamo, erikoistutkija, SYKE
