Parhaillaan Madridin ilmastokokous COP25 on käynnissä ja sopua etsitään sopua viimeisiin aukioleviin kysymyksiin ennen Pariisin sopimuksen käynnistymistä ensi vuoden alussa. Merkittävimpänä pöydällä on kansainvälisiin markkinamekanismeihin liittyvät säännöt, jotka ovat keskeisimpiä yritysten toimintaan liittyviä osia Pariisin sopimuksessa.
Vaikutukset niin yrityksille kuin julkisille toimijoille ovat merkittävät
Kansainvälisten markkinamekanismien (Pariisin sopimuksen Artikla 6) kautta yksityiset yritykset voivat toteuttaa päästövähennyshankkeita, kompensoida päästöjään ja käydä kansainvälistä kauppaa päästövähennysyksiköillä. Neuvotteluissa keskeisiä asioita ja kiistan kohteita ovat päästövähennysten kaksoislaskennan välttäminen ja se, miten päästövähennysten siirto maasta toiseen vaikuttaa kansallisiin päästöinventaarioihin. Myös julkiset toimijat voivat osallistua markkinamekanismien toimintaan ja kehittämiseen. Markkinamekanismien YK-tasolla sovitut säännöt tulevat vaikuttamaan osaltaan myös vapaaehtoisiin kompensaatiomarkkinoihin, kun esimerkiksi päästöjen kaksinkertaista laskentaa pyritään välttämään.
Yksi ratkaisematon kysymys on lisäksi, kuinka menetellään Kioton Pöytäkirjan markkinamekanismien (erityisesti puhtaan kehityksen mekanismi, CDM) kanssa kun Pariisin sopimus tulee voimaan. Kioton Pöytäkirjassa kehitysmaille ei määritelty päästövähennystavoitteita ja näitä CDM-hankkeita on käynnissä vielä pitkälle 2020-luvulle. Pariisin sopimuksessa määritetyt maakohtaiset päästötavoitteet muuttavat lähtökohtia, eikä vielä ole varmaa voivatko käynnissä olevat CDM-hankkeet ylipäätään tuottaa myytäviä yksiköitä enää vuoden 2020 jälkeen.
Sääntöjen epävarmuus haittaa toimeenpanoa, mutta ei saa pysäyttää ilmastotoimia
Markkinamekanismien sääntöjä odottaa erityisesti kansainvälinen lentoliikenne, jonka täytyy tulevaisuudessa kompensoida vuoden 2020 päästötason ylittävät päästönsä ns. CORSIA-järjestelmässä. Lentoyhtiöt haluaisivat jo varautua kompensaatioyksiköiden hankintaan ajoissa ennen CORSIA-velvoitteiden käynnistymistä, mutta se on ollut vaikeaa YK-tason markkinamekanismien sääntöjen puuttuessa. Lisäksi maat, jotka haluaisivat käyttää markkinamekanismeja omien päästötavoitteidensa täyttämiseen, eivät voi vielä käytännössä aloittaa päästövähennysten ostamista, ennen kuin säännöistä on sovittu.
Kuitenkin, kuten CDM-hankkeetkin osoittavat, kansainvälisellä yhteisöllä ja yksityisellä sektorilla on jo lähes parinkymmenen vuoden kokemus markkinamekanismeista. Näiden pohjalta on mahdollista edetä päästövähennystoimissa ja pilotoida tulevia instrumentteja.
Mitä Madridin ilmastokokouksesta on sitten lupa odottaa? Tilanne näyttää haastavalta. Erityisesti Brasilia on harannut vastaan kaksoislaskentasäännöissä, eikä presidentti Bolsonaro taivu helposti. Sääntöjen luominen selkeyttäisi tilannetta ja saisi markkinat kunnolla käyntiin. Nyt ollaan jo viime vuoden Katowicen kokouksen sakkokierroksella.
