Suomi kiinnostaa sähkö- ja kaasuverkkoinvestoijia. Entä muut investoinnit?
Tapasin muutama viikko sitten ulkomaisia sijoittajia, jotka halusivat tietää enemmän Suomen energiamarkkinoista. Keskustelun kuluessa kävi ilmi, että he olivat kiinnostuneita nimenomaan Suomen sähkö- ja kaasuverkoista.
Se ei yllättänyt minua, sillä olen ollut mukana useissa sähkö- ja kaasuverkkoihin kohdistuneissa yrityskaupoissa. Näiden yrityskauppojen yhteenlaskettu kauppasumma on ollut noin 5 miljardia euroa, ja sijoittajia on ollut niin Euroopasta, Pohjois-Amerikasta kuin Australiastakin.
Miksi sähkö- ja kaasuverkkoista kiinnostuneet ulkomaalaiset sijoittajat sitten hakevat sijoituskohteita Suomesta? Lähes poikkeuksetta vastaus on ollut, että Suomea pidetään turvallisena sijoitusympäristönä ja vakaana yhteiskuntana.
Suomalaisten itsensä parjaama sääntely nähdään pääosin myönteisessä valossa, sillä selkeät pelisäännöt luovat turvaa pitkäjänteiselle sijoittajalle. Sähkö- ja kaasuverkkojen osalta erityisen positiivisena pidetään sitä, että sääntely kannustaa investointien tekemiseen ja takaa tuoton sijoitetulle pääomalle silloin, kun toiminta on tehokasta ja laadukasta.
Kiistatta voidaankin todeta, että energiainfrastruktuurin osalta Suomi on hyvä maa investoida ja nykyinen toimintaympäristö on suotuisa investoinneille. Miten sitten on tuotannollisten investointien tai uusien liiketoimintojen laita? Entä kuinka houkuttelevina suomalaiset teknologiayritykset nähdään? Valitettavasti näiden osalta ulkomaisten sijoittajien kiinnostus investoida Suomeen on huomattavasti vähäisempää kuin sijoittaminen vakaisiin infrastruktuureihin.
Hallitus on nostanut kärkihankkeissaan esille biotalouden ja cleantechin. Molempiin on ladattu kovia odotuksia niin työpaikkojen kuin viennin osalta. Väitän, että toiveiden toteutuminen edellyttää, että onnistumme luomaan sellaisen toimintaympäristön, joka houkuttelee myös merkittäviä määriä ulkomaisia investointeja.
Vain riittävien investointien avulla saamme synnytettyä sellaista liiketoimintaa, jolla on menestymisen mahdollisuudet globaalissa kilpailussa. Uutta liiketoimintaa ei synnytetä kotikutoisilla hankkeilla, joissa viereinen maakunta nähdään pahimpana kilpailijana taisteltaessa valtion tukirahoista.
On hyvä asia, että Suomea pidetään vakaana sijoitusympäristönä, joka houkuttelee maahan infrastruktuurisijoittajia. Olkaamme siitä ylpeitä. Tulevaisuutta ei kuitenkaan rakenneta pelkillä infrastruktuurisijoituksilla. Meidän on pystyttävä uudistamaan toimintaympäristöämme ja näyttämään investoijille, että Suomi on dynaaminen maa, jossa kannattaa kehittää ja luoda uutta liiketoimintaa – olkoonpa se sitten cleantechiä, biotaloutta tai uusia energiaratkaisuja.
Juha Vanhanen
Kirjoittaja on Gaian toimitusjohtaja
Energia, ilmasto, ympäristö, riskienhallinta, kestävä liiketoiminta, biotalous, strategiat, due diligence, M&A
juha.vanhanen@gaia.fi
+358 50 5641889