Kesäloma. Mitä tehdä, kun sähköt ovat poikki pidemmän aikaa, kylmälaitteet sulavat, varakynttilät ovat kateissa ja kännykän akku vetelee viimeisiään?
Vuoden 2010 kesällä Asta, Veera, Lahja ja Sylvi aiheuttivat sähkökatkoksia Suomessa 500 000 sähkönkuluttajalle. Myrskyjen kaatamat puut katkoivat tiet ja sähköjohdot. Pisin katkos kesti reilusti yli kuukauden.
Verrataanpa kehitysmaihin. Olin jokin aikaa sitten reissussa Afrikassa. Lennot eivät menneet ihan putkeen. Matkatavarat – ja kännykän laturi – jäivät kiertämään maailmaa. Käsimatkatavaroiden joukossa oli kuitenkin aurinkolaturi, joka säilyi mukana koko matkan. Känny pysyi koko ajan latauksessa. Kun Afrikassa ollaan, niin verkkovirtaa ei kaikkialla olisi ollutkaan tarjolla.
Kännykän lataaminen auringolla keskellä Afrikkaa on esimerkki energiakentän murroksesta. Uusiutuvan energian teknologiat kehittyvät maailmalla ripeästi. Energiaketjun kaikkiin osiin luodaan uusia ratkaisuja ja palveluita mahdollistavia teknologioita. Uusiutuva energiantuotanto voi tarjota mahdollisuuksia paikalliseen päästövapaaseen tuotantoon. Puhdasta energiaa on saatavilla siellä missä sitä tarvitaan, lähellä kulutusta, ilman katkoksia.
Lähienergian käyttö on yleistä Suomessakin, eritoten maaseudun rakennuksien lämmityksessä. Omilta mailta saatava puu pitää lämmityskulut ja toimituksiin sisältyvät riskit kurissa. Useimmissa kesämökeissä pilkotaan omat polttopuut, ainakin saunaan ja takkaan. Lähienergia on myös tulonlähde. Sadat lämpöyrittäjät saavat tarpeellista lisätuloa oman kyläkoulun, lomakylän tai teollisuushallin lämmittämisestä. Aurinkoakin Suomessa olisi tarjolla saman verran kuin Pohjois-Saksassa, erityisesti kesän tarpeisiin.
Lähienergia tuo mahdollisuuksia uusille palvelumalleille ja uudelle paikalliselle yrittäjyydelle. Kuluttajien mahdollisuudet omaksua kaikkia uusia teknologioita tai hyödyntää niitä täysmääräisesti ovat rajallisia. Suuri joukko kuluttajia kaipaa nykyistä helpompaa energia-arkea. Uuden energian teknologioita ja palveluita kehitetäänkin ripeästi useissa yrityksissä ympäri Suomea.
Hintaa Afrikan-matkan pelastaneella aurinkolaturilla oli muuten noin 40 euroa, kokoa kämmenen verran ja painoa 60 grammaa. Valmistusmaa? Suomi.
Gaia (www.gaia.fi) on johtava innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen palveluntarjoaja. Iivo Vehviläinen on Gaian johtava asiantuntija. Hän on mukana kehittämässä kotimaisen kestävän energian ratkaisuja ja palveluita.
