Maa- ja metsätalousministeriön johtaman työryhmän valmistelema maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma vuosille 2022–2035 annettiin julkisille lausunnoille huhtikuussa 2022. Ministeriö ottaa vastaan lausuntoja ehdotettuun suunnitelmaan 18.5.2022 saakka. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista, sillä suunnitelman tavoitteena on saavuttaa vähintään 3 miljoonan hiilidioksiditonnin verran positiivisia nettoilmastovaikutuksia maankäyttösektorin päästöjen vähentämisestä ja hiilinielujen ja -varastojen lisäämisestä vuoteen 2035 mennessä. Valmistuessaan suunnitelmasta tulee osa uuden ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma sisältää monenlaisia toimia eri maankäyttöluokkien kokonaisvaltaisten ilmastovaikutusten parantamiseksi. Maataloudessa edistetään hiiltä sitovia ja varastoivia sekä päästöjä vähentäviä viljelytapoja, -tekniikoita, tuotteita ja palveluja sekä pyritään välttämään metsäkatoa. Metsänhoitomenetelmien käytön ohjauksella vahvistetaan metsien kasvua ja hiilensidontaa sekä lisätään metsäpinta-alaa metsittämällä viljelystä poistuneita alueita. Kosteikkojen osalta mm. ojitettujen alueiden vedenpintaa nostamalla sekä paremmilla viljelymenetelmillä voidaan vähentää orgaanisten maiden typpioksiduuli-, metaani- ja hiilidioksidipäästöjä.
Gaia selvitti maa- ja metsätalousministeriön toimesta suunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden ympäristövaikutuksia, ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki) mukaan.
”Arvioinnissa tarkasteltiin muun muassa toimintaympäristön ja luonnonympäristön nykytilaa (mm. metsien tilaa, ilman laatua ja veden laatua), ja arviointiin toimenpiteiden erilaisia ympäristövaikutuksia kolmen eri skenaarion avulla. Arvioinnissa käsiteltiin toimenpiteiden vaikutuksia yhdeksään eri reseptoriin: maaperään, pohjaveteen, pintaveteen, ilmanlaatuun, luonnonvarojen hyödyntämiseen, luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan, virkistysarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Gaia loi arviointiin oman toimenpiteiden arviointikehikon SOVA-lain vaatimusten perusteella, ja kaikkia toimenpiteitä arvioitiin saman kehikon avulla.”, Gaian johtava konsultti Anna Laine kertoo.
Toimenpiteillä arvioitiin olevan enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Vaikutusarvioista noin 10% oli erittäin positiivisia, 46 % positiivisia, 12 % negatiivisia ja 7 % sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Minkään toimenpiteen vaikutusta yhteenkään reseptoriin ei arvioitu erittäin negatiivisiksi. Loput 25 % vaikutusarvioinneista olivat joko neutraaleja (ei vaikutusta) tai arviota ei voitu tehdä tiedonpuuteen vuoksi. Eniten toimenpiteiden positiivisia vaikutuksia arvioitiin olevan maaperään – jopa puolella toimenpiteistä arvioitiin olevan erittäin positiivisia maaperävaikutuksia.
”Erityisesti maanmuokkausta vähentävät toimenpiteet kuten yläharvennuksen lisääminen, turvemaiden kunnostusojituksen vähentäminen sekä peltoalan raivauksen vähentämistä koskevat toimenpiteet aiheuttavat positiivisia maaperävaikutuksia, sillä ne vähentävät maaperän ravinteiden ja kivennäisaineiden huuhtoutumista.”, Laine toteaa.
Eniten negatiivisia vaikutuksia puolestaan arvioitiin olevan luonnonvarojen hyödyntämiseen. Useat toimenpiteistä, jotka tähtäävät hiilinielujen ja -varastojen kasvattamiseen, vaikuttavat samalla vähentävästi esimerkiksi avohakkuisiin ja luonnonvarojen hyödyntämisen määrään. Metsiin kohdistuvista toimenpiteistä eniten mahdollisia negatiivisia vaikutuksia arvioitiin olevan metsien kasvulannoituksilla, joilla saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi pintavesistöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Toimenpiteiden negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää huolehtimalla riittävistä varotoimenpiteistä, esimerkiksi sopivien lannoitteiden, reunavyöhykkeiden sekä maastonmuodot huomioiden.
Arvioinnin perusteella positiivisia vaikutuksia oli metsiin liittyen erityisesti jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla ja kunnostusojituksien vähentämisellä, kun taas maataloudessa positiivisia vaikutuksia saadaan erityisesti nurmen viljelyä lisäämällä sekä kerääjä-, maanparannus ja saneerauskasveja hyödyntämällä. Näiden toimenpiteiden edistämistä tulisi lähtökohtaisesti vahvistaa, mutta erityisesti metsiä koskevissa toimenpiteissä tulisi arvioida tarkemmin myös aikajänteen vaikutusta toimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä pysyvyydestä.
”Toimenpiteiden suunnittelussa tulee aina huomioida paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet, jotta niiden soveltuvuus ja toivottu ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaali voitaisiin hyödyntää.”, Laine summaa.
Lue lisää arvioinnista Gaian raportista.
Kysymykset:
Anna Laine, Johtava asiantuntija, Gaia Consulting
